Konevuokraamon hallissa rouskuu puu. Perinteisen mallinen klapikone halkoo polttopuuta viiden tonnin puristusvoimalla. Uusissa malleissa puristusvoimaa on roimasti enemmän. RentCenter Tampere Oy:n toimitusjohtaja Antti Mäntylä selvittää turvallisuusohjeita.

– Tässä kielletään useamman kuin yhden henkilön työskentely tai edes oleskelu koneen lähellä. Molemmat kädet pitää olla käytössä noissa kahvoissa.

Ohjeissa neuvotaan käyttämään suojavarusteita.

– Jos näitä noudattaa, todennäköisyys on hyvin pieni, että mitään sattuisi, Mäntylä sanoo.

Mutta aina ohjeita ei noudateta. Klapikoneiden kanssa sattuu vuosittain kolmisenkymmentä vakavaa onnettomuutta, joissa uhri on loukannut kätensä. Noin puolet tapauksista hoidetaan Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays).

Taysin käsikirurgian ylilääkärin Olli Leppäsen mukaan halkomakoneiden yleistyminen näkyy potilaiden määrässä. Erityisesti viime vuosina klapikonevammojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Klapikoneet ovat voimakkaita laitteita, jotka aiheuttavat varsin vakavia vammoja ja tekevät runtelevaa jälkeä.

– Lähes puolet on niin sanottuja hankalia käsivammoja, mikä tarkoittaa sitä, että yksi tai useampia sormia tai koko käsi on lähtenyt irti.

Lasten klapikonevammat lisääntyneet

Taysin tilastojen mukaan tyypillinen potilas on keski-ikäinen, juuri eläkkeelle jäänyt mies eli kokenut klapien tekijä, jonka keskittyminen on herpaantunut ennen onnettomuutta.

Erityisesti kirurgeja huolestuttaa lasten määrä potilaiden joukossa. Tilastojen mukaan joka kymmenes vamman saanut on alaikäinen.

Olli Leppäsen arvion mukaan lasten klapikonevammat ovat lisääntyneet. Viime vuonna Taysissa hoidettiin viittä alaikäistä. Nuorin Tampereella hoidettu klapikonevamman saanut on ollut 3-vuotias.

Mitä nuorempana tällainen vamma tulee, sitä varmemmin se jättää jälkensä.

– Kädestä ei koskaan tule entistä.

Vaikka kirurgit pystyvät istuttamaan irronneita sormia ja kehonosia takaisin, aina jää pysyviä haittoja. Sormista tulee jäykkiä ja huonosti tuntevia.

– Joskus nuoren ihmisen unelmat ja haaveet ammatista ja harrastuksista jäävät toteutumatta vamman takia, Leppänen harmittelee.

Kolme tapaa saada klapikonevamma

Taysissa on kysytty potilailta, miten onnettomuus on tapahtunut. Syy ei sinänsä vaikuta hoitoon, mutta kiinnostaa kirurgeja. Kertomusten perusteella on kolme tapaa saada klapikonevamma.

Lasten onnettomuuksissa on usein kyse siitä, että aikuinen on ottanut lapsen apuriksi. Lapsi lataa puita ja aikuinen käyttää konetta.

Toinen vaaran paikka on halon jumiutuminen. Puu voi lävähtää käsille, kun käyttäjä lähtee irrottamaan sitä.

Joskus käyttäjä ohittaa suojamekanismit esimerkiksi teippaamalla toisen kahvan alas. Näin käyttäjä pääsee lataamaan puita nopeammin toisella kädellä. Ja sitten sattuu.

Pidä pää kylmänä ja kerää irronneet osat

Kun vahinko tapahtunut, pitää etsiä irronneet raajanosat. Kirurgi neuvoo säilyttämään ne viileässä ja kuivassa, kunnes sairaankuljetus saapuu paikalle. Siten kappaleiden takaisin istuttaminen on mahdollista.

– Se on hätätilanne, kun on esimerkiksi irtonaisia sormia. Sormet eivät saa verta, jolloin ne täytyy saada nopeasti istutettua takaisin.

Käsikirurgian leikkaukset vaativat tarkkuutta ja kestävät kauan, helposti 10–20 tuntia. Myös jatkohoito on pitkä. Potilas joutuu olemaan osastolla kauan. Sairausloman mitta on yleensä vähintään kolme kuukautta.

– Lapsilla leikkaus on hankalampi kuin aikuisilla muun muassa siksi, että verisuonet ovat pienemmät. Toisaalta jos toimenpide onnistuu, lopputulos voi olla parempi kuin aikuisella, käsikirurgian ylilääkäri Olli Leppänen sanoo.

Lapset kauas klapikoneesta!

Päivät pitenevät. Pian koittaa se aika vuodesta, kun halkomakoneet kaivetaan pressujen alta esiin. Eniten klapikonevammoja sattuu huhti-toukokuussa.

Kirurgi kehottaa puunpilkkojia noudattamaan laitteiden käyttöohjeita ja pitämään taukoja, kun alkaa väsyttää. Ja ne lapset: lasten paikka ei ole pilkkomistalkoissa.

– Lapset eivät kuulu tällaisen laitteen lähelle käyttämään tai edes seuraamaan. Lapsi innostuu laitteesta, ja vahinko saattaa tapahtua hyvin äkkiä, Olli Leppänen varoittaa.

Klapikonevammoista koituu myös yhteiskunnalle isot kustannukset. Taysin laskelmien mukaan hoitokulut, sairauslomat ja eläkkeelle jäämiset maksavat Suomessa noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.