TWITTER

AJATUS

Tesoma-portaali on Tesoman alueen yhteinen internetsivusto, joka kokoaa tietoa Tesomasta, sen julkisista ja yksityisistä palveluista, tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista.

Portaali tarjoaa alueen toimijoille ja asukkaille sähköisen osallistumis-, vaikuttamis- ja keskustelukanavan. Tesomalla toimiville yhdistyksille, yrityksille ja taloyhtiöille se voi toimia oivana esittäytymispaikkana.

Tesoma-portaali toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Katselet parhaillaan portaalin ensimmäistä perusversiota. Tätä alustaa on tarkoitus lähteä yhdessä muokkaamaan.

LISÄTIETOJA:

Projektikoordinaattori
Johanna Kurela
p. 040 139 1539
johanna.kurela(at)tampere.fi

Loading...

Tervetuloa tesomalaisten yhteiselle kohtaamispaikalle!

Täältä löydät tietoa Tesoman seudun tapahtumista, toimijoista ja palveluista. Pääset jakamaan ajatuksiasi ja muistojasi alueesta sekä keskustelemaan aluetta yhdistävistä aiheista.

Tesomajärvi • Ristimäki • Tohloppi • Epilänharju • Rahola • Ikuri • Lamminpää • Haukiluoma • Myllypuro • Kalkku

TAPAHTUMAT

Isoja ja pieniä tapahtumia Tesomalla – ilmoita oma tapahtumasi mukaan

heinä
24
ma
09:30 Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
heinä 24 @ 09:30 – 14:00
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tesoman Olkkarissa toimii Kotipirtti ry:n nuorten pyörittämä kesäkahvila arkisin klo 9.30-14.00 5.6.-28.7. välisen ajan. Tarjolla on edullisesti kahvia, mehua ja itse tehtyjä leivonnaisia. Herkuttelun ohessa voi pelata lautapelejä. Olkkarissa on[...]
09:30 Valokuvanäyttely ja Tesoman kasv... @ Tesoman Olkkari
Valokuvanäyttely ja Tesoman kasv... @ Tesoman Olkkari
heinä 24 @ 09:30 – 14:00
Valokuvanäyttely ja Tesoman kasvot -installaatio Olkkarissa @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tervetuloa tutustumaan Olkkarin näyttelyihin! Valokuvanäyttely esittelee Tessun kultturihöntsyjen toimintaa vuosien varrelta. Tessun kulttuurihöntsyt on Oma Tesoma -hankkeen ja Tesoman toimijoiden yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tuoda alueelle avointa ja maksutonta kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Tesoman[...]
10:00 Mummukerho @ Tesoman Olkkari
Mummukerho @ Tesoman Olkkari
heinä 24 @ 10:00 – 14:00
Mummukerho @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Mummukerho on avoin kerho ikäihmisille. Kokoontumisia on säännöllisesti kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Toiminta on ohjaamatonta vapaata oleskelua ja yhdessäoloa. Mummukerhossa jutellaan, kahvitellaan, tehdään käsitöitä ja pelataan. Torstaisin on kokkailupäivä, jolloin[...]
10:00 Ulkokuntosaliliikuntaa Virelässä... @ Ikurin Virelä
Ulkokuntosaliliikuntaa Virelässä... @ Ikurin Virelä
heinä 24 @ 10:00 – 11:00
Ulkokuntosaliliikuntaa Virelässä liikuntaluotsien kanssa @ Ikurin Virelä | Tampere | Suomi
Ikurin Virelässä on maanantaisin mahdollisuus liikkua ulkokuntosalissa liikuntaluotsien seurassa. Ryhmä on maksuton eikä edellytä ennakkoilmoittautumista. Tervetulleita mukaan kuntoilemaan! Liikuntaluotsien lisäksi toiminnassa ovat mukana kaupungin liikuntapalvelujen liikunnanohjaajat ja Nääsville ry:n fysioterapeutit. Liikuntaluotsit ovat vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka[...]
heinä
25
ti
09:30 Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
heinä 25 @ 09:30 – 14:00
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tesoman Olkkarissa toimii Kotipirtti ry:n nuorten pyörittämä kesäkahvila arkisin klo 9.30-14.00 5.6.-28.7. välisen ajan. Tarjolla on edullisesti kahvia, mehua ja itse tehtyjä leivonnaisia. Herkuttelun ohessa voi pelata lautapelejä. Olkkarissa on[...]
09:30 Valokuvanäyttely ja Tesoman kasv... @ Tesoman Olkkari
Valokuvanäyttely ja Tesoman kasv... @ Tesoman Olkkari
heinä 25 @ 09:30 – 14:00
Valokuvanäyttely ja Tesoman kasvot -installaatio Olkkarissa @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tervetuloa tutustumaan Olkkarin näyttelyihin! Valokuvanäyttely esittelee Tessun kultturihöntsyjen toimintaa vuosien varrelta. Tessun kulttuurihöntsyt on Oma Tesoma -hankkeen ja Tesoman toimijoiden yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tuoda alueelle avointa ja maksutonta kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Tesoman[...]
10:00 Ulkokuntosaliliikuntaa Jurvalanp... @ Jurvalanpuisto
Ulkokuntosaliliikuntaa Jurvalanp... @ Jurvalanpuisto
heinä 25 @ 10:00 – 11:00
Ulkokuntosaliliikuntaa Jurvalanpuistossa liikuntaluotsien kanssa @ Jurvalanpuisto | Tampere | Suomi
Jurvalanpuistossa on tiistaisin mahdollisuus liikkua ulkokuntosalissa liikuntaluotsien seurassa. Ryhmä on maksuton eikä edellytä ennakkoilmoittautumista. Tervetulleita mukaan kuntoilemaan! Liikuntaluotsien lisäksi toiminnassa ovat mukana kaupungin liikuntapalvelujen liikunnanohjaajat ja Nääsville ry:n fysioterapeutit. Liikuntaluotsit ovat vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka tarjoavat seuraa[...]
heinä
26
ke
09:30 Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
heinä 26 @ 09:30 – 14:00
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tesoman Olkkarissa toimii Kotipirtti ry:n nuorten pyörittämä kesäkahvila arkisin klo 9.30-14.00 5.6.-28.7. välisen ajan. Tarjolla on edullisesti kahvia, mehua ja itse tehtyjä leivonnaisia. Herkuttelun ohessa voi pelata lautapelejä. Olkkarissa on[...]
09:30 Valokuvanäyttely ja Tesoman kasv... @ Tesoman Olkkari
Valokuvanäyttely ja Tesoman kasv... @ Tesoman Olkkari
heinä 26 @ 09:30 – 14:00
Valokuvanäyttely ja Tesoman kasvot -installaatio Olkkarissa @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tervetuloa tutustumaan Olkkarin näyttelyihin! Valokuvanäyttely esittelee Tessun kultturihöntsyjen toimintaa vuosien varrelta. Tessun kulttuurihöntsyt on Oma Tesoma -hankkeen ja Tesoman toimijoiden yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tuoda alueelle avointa ja maksutonta kulttuuri- ja harrastustoimintaa. Tesoman[...]
10:00 Mummukerho @ Tesoman Olkkari
Mummukerho @ Tesoman Olkkari
heinä 26 @ 10:00 – 14:00
Mummukerho @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Mummukerho on avoin kerho ikäihmisille. Kokoontumisia on säännöllisesti kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Toiminta on ohjaamatonta vapaata oleskelua ja yhdessäoloa. Mummukerhossa jutellaan, kahvitellaan, tehdään käsitöitä ja pelataan. Torstaisin on kokkailupäivä, jolloin[...]

INSTAGRAM

#tesoma

Something is wrong. Response takes too long or there is JS error. Press Ctrl+Shift+J or Cmd+Shift+J on a Mac.

TESOMAN BLOGI

Kohta Tesomallakin shoppaillaan!

-Kesäreportteri Riina Kokkonen, kuvat ja teksti

Tesomalle rakennetaan tällä hetkellä paljon uutta. Palloilu- ja voimisteluhalli ovat jo valmiina, ja jäähallia uusitaan. Uusi koulukeskus sekä liike- ja hyvinvointikeskus valmistuvat ensi vuonna. Asuntoja rakennetaan paljon, ja se kertoo Tesoman alueen asukasluvun kasvusta lähivuosina.

Jo parin vuoden päästä Tesoma tulee näyttämään tosi erilaiselta kuin ennen – paljon modernimmalta ja viihtyisämmältä.

Monet Tesomalle syntyvistä uusista palveluista ja rakennuksista ovat ja tulevat olemaan tärkeitä erityisesti nuorille tarjoten harrastusmahdollisuuksia ja vapaa-ajanviettopaikkoja.

 

Toiveena viihtyisä ja moderni Tesoma

Tesoman koulua käyvät 15-vuotiaat Stiina ja Nea pääsevät näillä näkymin opiskelemaan  puoli vuotta Tesoman uudessa yhtenäiskoulussa. ”Odotan, että uusi hieno ja toimiva rakennus motivoisi opiskeluun”, kertoo Nea. Tytöt ovat seuranneet rakentamista alusta asti vanhasta koulusta käsin ja odottavat uudesta koulusta tulevan viihtyisä.

Koulun lähelle valmistuvalta liikekeskukselta tytöt odottavat erilaisia kivoja ruokapaikkoja. Stiina ja Nea odottavat innolla liikekeskuksen valmistumista. ”Haluaisimme, että Tesoman liikekeskuksesta tulee moderni, joka muuttaisi Tesoman ilmettä”, kertovat tytöt.

Tesoman uuteen liikekeskukseen tulee paljon uusia kauppoja, hyvinvointipalveluita ja kirjasto. Muutos entiseen verrattuna tulee olemaan suuri. ”Pieniä hankintoja on helpompi hakea läheltä, eikä aina tarvitse lähteä keskustaan asti”, kertoo 17-vuotias Maiju. Hän toivoo lisää kahviloita ja vaatekauppoja uuteen liikekeskukseen. Näiden lisäksi Tesoma kaipaa Maijun mielestä lisää mukavia puistoja, väriä ja pirteyttä. Hän toivoisi, että Tesoma jäisi ihmisten mieleen hyvällä tavalla.

 

 

10.7.2017|

Tesoma ennen ja nyt

– Kesäreportteri Meeri Järvi, kuvat ja teksti

Tesomalla on tapahtunut kuluneen vuoden aikana paljon kaikkea. Suurin muutos on tapahtunut kuitenkin julkisivussa. Tesomalle rakennetaan paljon uusia rakennuksia ja vanhoja puretaan. Alla näette, miten muutos on tapahtunut.

Tesoman terveysasema purkuvaiheessa 26.10.2016.

 

Tesoman terveysasema purettuna 22.6.2017.

 

Tesoman liikekeskusta rakennetaan 26.10.2016.

 

Tesoman liikekeskusta rakennetaan 22.6.2017.

 

Tesoman Siwa ja muut liikkeet 1.11.2016.

 

Tesoman K-market ja muut liikkeet 22.6.2017.

 

Tesomajärven päiväkoti rakennusvaiheessa 1.11.2016.

 

Tesomajärven päiväkoti valmiina 22.6.2017.

 

Muutoksia on kokenut myös Tesoman uima- ja jäähalli, Tesoman kioski ja Tesoma koulu. Muutoksilla pyritään luomaan parempaa Tesomaa. Ole siis itsekin valmis muutokseen! 🙂

29.6.2017|

Nuorten 5 parasta hengailumestaa Tessulla kesällä!

– Kesäreportteri Meeri Järvi, kuvat ja teksti

Kyselin tesomalaisilta nuorilta heidän lempipaikkaansa Tesomalta. Alla viisi suosituinta.

1. Tesoman ranta

Tessun ranta on ehdoton ykkönen kesän hengailupaikoista Tesomalla. Rannalla on rauhallista ja siellä saa kerätä ajatuksiaan. Rannalta ei kukaan tule heittämään pois, vaan siellä saa olla rauhassa kavereiden kanssa.

Siellä on myös hyvät puitteet, sillä sinne on rakennettu viime vuosina pukukopit, wc:t ja lentopalloverkko. Hiekka on pehmeää ja se odottaa uusia jalkoja luomaan ikimuistoisia kesäiltoja kavereiden kanssa. Lähellä on myös K-market, josta saa helposti rantamässyt messiin.

2. Länsiportti

Länä on ollut jo kauan nuorten suosima hengailupaikka. Niinpä se löytyy myös tältä listalta.

Kaupasta saa ostettua herkkuja kesäpäiviin ja sen läheisyydessä on kiva hengailla kavereiden kanssa. Tämänhetkinen työmaa vie kuitenkin paljon pisteitä pois, mutta uuden rakennuksen valmistuttua pisteet varmasti moninkertaistuvat.

3. Nokian autogrilli

Autogrilli tunnetaan paremmin nimellä Tessun kioski. Kioski on täydellinen paikka mennä syömään kesällä kavereiden kanssa. Hyvällä säällä voi syödä ulkona ja hieman huonommalla sisällä. Sieltä saattaa saada myös ilmaisen tikkarin jos hyvä säkä käy. 😉

4. Tesoman kirjasto ja kirjaston kallio

Neljäntenä on Tesoman kirjasto ja sen vieressä sijaitseva kallio. Kirjastossa voi olla rauhassa ja uppoutua kirjoihin. Hyvällä säällä on aivan loistava idea lainata kirja ja mennä viereiselle kalliolle lukemaan sitä ja nauttimaan auringosta. Kalliolta näkee hyvin Tesoman liikekeskuksen, joten päivän saa hyvin kulumaan katselemalla ympäröivää elämää. Kallio on myös täydellinen paikka piknikille isommankin kaveriporukan kanssa.

5. Vesitorni

Tesomajärven koulun vieressä sijaitseva vesitorni on hyvä ja rento paikka hengailla. Sielä voi paistatella aurinkoa ja nauttia hyvästä seurasta. Nurmella voi myös pelailla erilaisia ulkopelejä. Tämäkin paikka on hyvä piknikille.

 


 

Lue lisää Meerin kirjoittamia juttuja Tesoma-blogissa:
Ihanaa mutta haikeaa – vastavalmistuneen ajatuksia

26.6.2017|

Kohti siistimpää Tesomaa

Kesäsiistijöiden tukikohtana oli Tesoman Olkkari Ristimäenkadulla. – Kuva Riina Kokkonen.

Kesäreportteri Riina Kokkonen

Reipas työilmapiiri ja rento tunnelma välittyy Tesoman Olkkarista, jonne on kokoontunut viisi nuorta kesätyöntekijää pitämään ruokataukoa. Hyvä ryhmähenki ja iloinen tunnelma tekevät työstä kuin työstä paljon mukavampaa, ja sitä ei puutu näiltä kesätyöntekijöiltä. Kaksi viikkoa Tesoman kesäsiistijöinä toimineille nuorille kesätyö oli ensimmäinen ja mieluisa.

Fanni (16 v.), Arttu (16 v.), Topias (15 v.), Rosa (16 v.) ja Otso (15 v.) ovat tehneet hyvää työtä kahden viikon ajan Tesoman siisteyden hyväksi. Penkit ovat saaneet uutta maalia pintaan ja roskia on kerätty kävellen ympäri Tesomaa reippaasti yli 50 km. Kesätyöläiset ovat myös kitkeneet haitallista jättipalsamia.

Keltaisissa työliiveissäkin näkyi viimeisenä päivänä työn jälki. Nuoret kesätyöläiset voivat suunnata nyt energiansa loman viettoon alkukesän ahkeran uurastuksen jälkeen. Vähän rahaa takataskussa auttaa varmasti loppuloman suunnitelmissa.

Tessun iloiset kesäsiistijät viimeisenä työpäivänään. Tällä kierroksella roskia löytyi pari muovipussillista. – Kuva Minna Kalli.

Mitä Tesoma kaipaa?

Suurimmalle osalle kesäsiistijöistä Tesoman alue oli jo ennestään hyvin tuttu. Tesoma on uudistumassa hurjaa vauhtia ja hyviä ideoita mukavamman ja siistimmän Tesoman luomiseen löytyi näiltä nuorilta.

Kävin haastattelemassa kesäsiistijöitä, ja he kertoivat omia ideoita, kuinka mukavuutta saisi lisättyä. Puiston penkit ja kukkaistutukset toisivat mukavuutta ja tekisivät Tesomasta viihtyisän. Valoisuutta ja avaruutta Tesoma kaipaisi lisää. Nuorille mieluisia, kaikille avoimia ja hyväkuntoisia liikuntapaikkoja kuten koripallokenttiä voisi uusia tai rakentaa.

Tehdään yhdessä Tesomasta roskaton!

Siistijät saivat päivittäin saaliikseen useita kottikärryllisiä metsään ja teiden varsille heitettyä roskaa. Merkillisin löytö oli palasiksi pirstottu pölynimuri. – Kuva Minna Kalli.

Ahkerat kesätyöntekijät keräsivät paljon roskia erityisesti teiden varsilta ja ojista.  He kertoivat, että roskaa oli erityisen paljon ensimmäisinä päivinä. Jokaiselle päivälle riitti kuitenkin työtä.

”Roskaaminen ei johdu roskiksien puutteesta, sillä niitä löytyy”, kertoivat kesäsiistijät. Olisi hyvä jos jokainen huolehtisi omasta osuudesta ja tekisi Tesoman alueesta siistin ja mukavan paikan asua. Kaikkien velvollisuus on kerätä omat roskat roskiin.

Älä roskaa! Samalla teet suuren palveluksen luonnolle ja edistät viihtyvyyttä.

 

20.6.2017|

Minetit joukkuevoimistelun maailmanmestariksi

– Tesoman nuori kesäreportteri Riina Kokkonen, kuvat Carita Berg

Joukkuevoimistelun junioreiden joukkue Minetit Elite on tuore maailmanmestari. Joukkueessa kilpailee voimistelijoita Helsingistä ja Tampereelta. Joukkue on yhdistetty 2017, ja he alkoivat harjoitella tammikuussa yhdessä. Valmistautuminen aloitettiin heti MM- kisoja varten.

Joukkue harjoittelee yhdessä joka viikonloppu, vuoroviikoin Tampereella ja Helsingissä.

 

Harjoitukset seitsemän kertaa viikossa

Haastattelin Minetti Eliten voimistelijaa Enni Söderlingiä (15 v.) voimisteluun liittyvistä asioista.

Mikä pitää motivaatiota yllä?
– Saa harjoitella joukkueen kanssa ja nähdä tulokset rankan harjoittelun jälkeen.

Mitä lähdette tavoittelemaan seuraavaksi?
– Ensi syksynä on Bulgariassa EM-kisat, joissa tavoitteena on kirkkain mitali.

Onko Ikurin liikuntahallissa tarpeeksi hyvät olosuhteet harjoitella?
– Ikurin liikuntahallissa on kaksi kanveesia, jotka ovat välttämättömät alustat harjoitteluun. Ikurin liikuntahallilla on hyvät harjoitusolosuhteet.

Miten kuljet harjoituksiin?
– Kuljen kyydillä, mutta matkaan ei mene kauaa. Joka toinen viikonloppu kuljemme joukkueen kanssa junalla Helsinkiin harjoituksiin.

Jääkö sinulla aikaa muuhun kuin kouluun ja harrastukseen?
– Minulla on harjoitukset 7 kertaa viikossa, joten aikaa ei ole hirveästi muuhun. Kesäisin viikossa on yksi vapaapäivä, jolloin saatan nähdä muita kavereitani.

Kuinka kauan olet harrastanut joukkuevoimistelua ja kuinka monta voimistelijaa joukkueessanne on?
– Olen harrastanut 8 vuotta. Joukkueessamme on 8 voimistelijaa, ja suurin osa heistäkin on harrastanut noin 8 vuotta tai alle.

 

Ikurin liikuntahalli

Tampereen Ikurissa sijaitseva vanha teollisuuskäytössä ollut halli on korjattu nykypäivän vaatimukset täyttäväksi liikuntahalliksi. Erilaisia tiloja hallissa on yhteensä 10 000 neliömetrin verran. Tiloiltaan ja käyttäjämääriltään halli on Pohjoismaiden suurimpia voimistelu- ja tanssikeskuksia.

 

14.6.2017|

Ihanaa mutta haikeaa – vastavalmistuneen ajatuksia

– Tesoman nuori kesäreportteri Meeri Järvi

Kesäkuun alussa juhlittiin monessa tesomalaisessa kodissa ylioppilaaksi tai ammattiin valmistunutta nuorta.

”Nyt kun tuo kolmen vuoden uurastaminen koulun penkillä on ohi, voin vain olla tyytyväinen nähdessäni sen kantaman hedelmän. Lukuisat oppitunnit, kurssit ja kokeet ovat takanapäin, mutta jano uuden oppimiseen ei ole sammunut. Uusi koulupaikka, armeija ja oman elämän rakentaminen ovat seuraavia koitoksia edessäni. Odotan jo innolla tulevaisuuden tuomia haasteita, kokemuksia ja onnistumisia. Odotan myös epäonnistumisia, sillä ne ovat mielestäni elämän suuri anti. Ilman epäonnistumisia olisi vaikea tuntea tämänhetkistä iloa menestyksestäni kirjoituksissa. Epäonnistumiseni saavat onnistumisen tuntumaan hyvältä.” – Samuli, ylioppilas 2017.

Moni tesomalainen valmistui tänä keväänä ammattiin, ylioppilaaksi tai molempiin. Itse valmistuin lähihoitajaksi ja ylioppilaaksi.

Fiilis valmistumisesta on todella ristiriitainen. On ihanaa, kun on suorittanut taas yhden koulun loppuun, mutta haikeaa jättää kaverit ja jäädä niin sanotusti tyhjän päälle. Edessä on suuret valinnat. Joko kouluun tai töihin, tai välivuoden pitäminen.

Moni lähtee valmistumisen myötä muualle asumaan opiskeluiden perässä, kun taas osa jää kotikonnuilleen. Jokaiselle on kuitenkin edessä suuria muutoksia. Se sama tuttu kaveriporukka jää taakse ja yhteyden pitäminen voi olla hankalaa. Vanha koulu vaihtuu ehkä uuteen ja sen opettelemiseen menee taas oma aikansa.

Muutos on kuitenkin hyvä ja kannustava. Meillä on elämä edessä ja voimme tehdä miltei mitä vain. Tesomalainen Tessa, ylioppilas 2017, on päättänyt pitää välivuoden tehdäkseen töitä ja rentoutuakseen, kunnes jatkaa seuraavaan kouluun.

Minusta on aika siistiä, että valmistuin juuri sinä vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Se tuo mielestäni lisää kunnioitusta tämän vuoden valmistuneille. Valmistuminen on kuitenkin aina iso ja tärkeä asia. Meidän tulee siis olla ylpeitä suorituksestamme, vaikka numerot eivät olisikaan ihanteellisia. Me olemme tehneet töitä sen eteen ja ansainneet sen. Meidän tehtävä on kannustaa muitakin valmistumaan ja hyödyntää oppimiamme asioita.

Onnea kaikille valmistuneille!

13.6.2017|

Kesää nuorisopalveluilta!

– Nuoriso-ohjaaja Risto Pajari, Tesoman nuorisokeskus

Kesälomat siintävät jo aivan nenän edessä, osalla sellainen lienee jo alkanutkin! Myös Tesoman ”nuorkan” vilkas kevätkausi alkaa olla paketissa viimeistä päättäri-iltaa vaille. Valitettavaa on, että nuorisokeskus avaa ovensa lapsille ja nuorille seuraavan kerran vasta 10.8., mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö kaupungissa tapahtuisi muuten nuorisolle suunnattua ohjelmaa pitkin kesää!

Tesoman omia nuoriso-ohjaajia voi nähdä kesä- ja heinäkuun aikana mm. Kalevassa lasten liikennepuistossa sekä keskustassa Laikunlavan kupeessa sijaitsevassa jäätelökahvilassa töissä yhdessä nuorten kanssa.

Tarvitsetko työkokemusta? – Hae mukaan leirille!

Jos olet 15–17-vuotias nuori, jolla ei ole vielä työkokemusta ja haluaisit ansaita hieman taskurahaa, vielä ehtii hakemaan mukaan esimerkiksi Kohti Työelämää -leirille!

Leiri järjestetään Antaverkan leirikeskuksella Ylöjärvellä 31.7.–4.8. Se on maksuton, sisältää täyden ylläpidon ja pitää sisällään monenlaisia työtehtäviä leirikeskuksen kunnostustöistä aina keittiötöihin. Palkka viikon leiristä on 100 € (veronalaista tuloa).

Lisätietoa leiristä antaa nuoriso-ohjaaja Kai Heine (puh. 050 322 6359, sposti: kai.heine@tampere.fi). Linkki hakulomakkeeseen: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11702/lomake.html.

Parhaat koulunpäättäjäisbileet Pakkahuoneella

Lauantaina 3.6. erinomaisena vaihtoehtona lähteä juhlimaan koulujen päättymistä päihteettömästi on Pakkahuoneelle nuorisopalveluiden järjestämä Turn on summer -tapahtuma nuorille. Kello 18–22.30 tapahtumassa ovat mukana mm. tubettaja Jaakko Parkkali, Seksikäs Suklaa, Dosdela & VG, Diison, PastoriPike sekä Mäkki! Eli ohjelmaa riittänee moneen makuun, sisään pääsee ilmaiseksi puhaltamalla ovella nolla promillea.

Moni nuori suuntaa luultavasti tänäkin vuonna koulujen päättymisiltana Rosendahlin rantaan Tampereen Pyynikille. Poliisi valvoo tehostetusti aluetta lauantaina ja mukana illassa on myös useita nuorisopalveluiden työntekijöitä sekä mm. vapaaehtoisia vanhempia valvomassa illan kulkua. Nuorten vanhempia kehottaisin pitämään puhelimen päällä ja pitämään yhteyttä illan aikana omiin nuoriin. Suosittelen myös käymään vaikka iltakävelyllään lähipuistossa tai vaikka Rosendahlin rannassa, sillä poliisi tarvitsee avukseen kaikki mahdolliset silmäparit. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että tämä saattaa olla monelle hyvin silmiä avaava kokemus! Väkivaltatilanteista ja häiriökäyttäytymisestä voi ilmoittaa suoraan numeroon 112.

Loppusanoina haluaisin toivottaa leppoisaa ja lämmintä kesää kaikille. Peace! Rentoutukaa.

 

1.6.2017|

Tesomalla tehdään tulevaisuutta

 – Apulaispormestari Mikko Aaltonen, Tampereen kaupunki

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muutoksessa. Koko maassa toteutetaan maakuntauudistus ja sen osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eli sote-uudistus. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulta maakuntien vastuulle.

Uudistuksessa myös palveluiden tuottajien määrä tulee kasvamaan. Aikaisemmin suurimmasta osasta palvelutuotantoa vastasivat kunnat mutta nyt palvelutuotantoon tulevat mukaan aikaisempaa laajemmin yritykset ja erilaiset järjestöt. Tällaisen koko maata ja suurta joukkoa palveluita koskevan uudistuksen läpivieminen ei ole helppoa eikä riskitöntä. Sen vuoksi onkin järkevää lähteä jo ennakkoon rakentamaan uuden mallin mukaista toimintaa.

Tesomalla on lähdetty rohkeasti katsomaan tulevaisuuteen ja järjestämään uuden hyvinvointikeskuksen palveluita uudella tavalla. Mukana palveluita tuottamassa on Tampereen kaupungin lisäksi myös yrityksiä ja järjestöjä.

Palveluita ryhdytään tuottamaan uudella tavalla eli allianssi-mallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palvelutuotannossa mukana olevat toimijat työskentelevät yhdessä sovitulla tavalla yhteisen päämäärän – tesomalaisten hyvinvoinnin – hyväksi.

Palvelut myös kootaan uudella tavalla samaan hyvinvointikeskukseen. Ajatuksena on, että näin toimimalla tesomalaisten on helpompi löytää ja saada palveluita. Samalla myös pyritään estämään palveluiden siiloutumista ja sitä, että jokainen toimija hoitaa ainoastaan tiettyä palvelua tai osa-aluetta. Tavoitteena on, että ihmistä ja hänen tarpeitaan katsotaan aina kokonaisuutena, jotta kulloinkin sopiva ja paras mahdollinen palvelu löytyy.

Ollaan muutoksesta ja sote-uudistuksesta mitä mieltä tahansa niin varmaa on, että muutos tapahtuu ennemmin tai myöhemmin emmekä me Tampereella pysty asiaan juurikaan vaikuttamaan. Meidän onkin siis parasta ryhtyä valmistautumaan muutokseen parhaamme mukaan niin, että Tampereella voidaan uusissa oloissa tuottaa parhaita mahdollisia palveluita tamperelaisille.

Muuttamalla palveluita jo ennen uudistuksen alkamista saamme aikaa valmistautua muutokseen ja ennen kaikkea

Tesomalla tullaan kokeilemaan uudenlaista lapsiperheiden asiakasneuvontaa. Kokeilu alkaa syksyllä. Palvelua kehitetään perheiden antaman palautteen pohjalta.

saamme arvokasta tietoa siitä, millaisilla uusilla tavoilla palveluita voidaan tuottaa ja millainen toimintatapa on paras mahdollinen. Tesoman hyvinvointikeskus ja uusi toimintamalli antavat meille tietoa ja kokemuksia. Samalla voimme kehittää palveluita sellaisiksi, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat tarvetta.

Hienoa olisi, jos tesomalaiset olisivat aktiivisesti mukana palveluiden kehittämisessä kommentoimalla palveluita ja esittämällä toiveita sekä ehdotuksia siitä millaisia palveluita Tesomalla tarvitaan ja millaisia niiden pitäisi olla. Kaupungin ja muiden palvelutuottajien tehtävänä on kuulla alueen asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Näin voimme kehittää Tesoman hyvinvointikeskuksesta palveluiden edelläkävijän, joka toimii mallina koko Suomen palveluille sote-uudistuksen edetessä.

 

 

17.5.2017|

Terveisiä Tesoman Olkkarista!

– Tesoman Olkkarin koordinaattori Minna Kalli

Olkkari sopii oivallisesti yhdistysten ja harrastusryhmien kokoontumisiin.

Tesoman Olkkari on ollut auki nyt kaksi kuukautta. Avajaisia vietettiin ystävänpäivänä noin sadan vieraan voimin herkutellen, juhlaohjelmasta nauttien ja Olkkarin toimintaan tutustuen. Tesoman katukuvassa Olkkarin avajaiset näkyivät sydänilmapallojen virtana, jota tulvi Ristimäenkadun suunnalta.

Olkkari on kaikkien ja kaikenikäisten tesomalaisten yhteinen tila, jonne voi tulla viettämään aikaa ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan.

Olkkari sijaitsee osoitteessa Ristimäenkatu 35, tesomalaisille jo ennestään tutun yhteisötalo Wihreän Puun naapurissa. Tiloihin saa vapaasti tulla tutustumaan! Käy vaikka illalla ikkunan takaa kurkistamassa Olkkariin, jos et heti rohkene astua sisään.

Mitä Olkkarissa voi tehdä?

Olkkarissa järjestetään asiointi- ja palveluneuvontaa, terveystietoiskuja, liikuntaa, käsityöryhmien kokoontumisia ja avointen kerhojen toimintaa. Toiminnoista osa on viikoittaisia ja osa satunnaisia. Avoimet kerhot kokoontuvat säännöllisesti mutta esimerkiksi terveyteen liittyviä tietoiskuja on tarjolla toistaiseksi satunnaisesti. Kaikki Olkkarissa järjestettävä toiminta on pääsymaksutonta.

Tarjonta vaihtelee viikoittain, joten kannattaa käydä säännöllisesti tarkistamassa Olkkarin tapahtumakalenterista, mitä mielenkiintoista on tulossa lähipäivinä.

Olkkarin kalenteri löytyy

  • Tesoman tapahtumakalenterista: www.omatesoma.net/calendar
  • Olkkarin ikkunasta
  • Olkkarissa olevalta ilmoitustaululta
  • Tesoman kirjastosta
  • Tesoman nuorisokeskuksesta

Olkkarin toimintaa järjestää Tampereen kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden lisäksi yhdistykset, seurat, ryhmät ja vapaaehtoiset.

Uusia toimijoita otetaan jatkuvasti mukaan. Tila on maksutta käytettävissä avoimeen, kaikille sopivaan toimintaan. Jos siis etsit kokoontumistilaa vaikkapa Italian-matkailuun, suklaan maisteluun tai lyriikkaan hurahtaneelle ryhmällesi ja haluat saada uutta väkeä joukkoon mukaan, niin Olkkari on oikea paikka teille!

Olkkarissa on myös tapahtumia

Tesoman munapuuhun ripustettuja värikkäitä pääsiäismunia taiteiltiin myös Tesoman Olkkarissa. – Kuva Teemu Keskinen.

Olkkari on mainio paikka myös tapahtumille.

Avajaisten lisäksi Olkkarissa on tähän mennessä järjestetty viikon mittainen munanmaalaustempaus. Se oli osa Tesoman suuria munanmaalaustalkoita, missä tesomalaiset maalasivat yhteensä tuhat upeaa munaa kirjaston pihaan pystytettyyn pääsiäismunapuuhun.

Nyt toukokuussa Olkkarissa on Vihreä Tesoma -viikon tapahtumia. Vihreä Tesoma on luontoon, siisteyteen ja kierrätykseen liittyvä tapahtumakokonaisuus. Näihin teemoihin liittyviä tapahtumia järjestetään eri puolilla Tesomaa ja sen lähialueita viikon ajan, 6.-13.5.2017. Osana tätä teemaviikkoa Olkkarissa on ammattijärjestäjän luento ja kierrätys- ja kirpputoripäivä.

Kesällä Olkkariin kaffille ja lautapelejä pelailemaan

Koulujen sulkiessa ovensa Olkkarissa avautuu nuorten ylläpitämä kesäkahvila. Kahvila on jatkoa edellisenä kesänä samassa tilassa olleelle Kotipirtin kahviotoiminnalle.

Kesä- ja heinäkuun ajan Olkkariin voi piipahtaa arkipäivisin kahvittelemaan ja nautiskelemaan paikan päällä leivotuista herkuista. Samalla voi pelailla lautapelejä yhdessä kavereiden tai muiden kahvilavieraiden kanssa. Voiko oikeasti olla sadepäivänä mukavampaa tekemistä kuin pelailla Afrikan tähteä ja mutustella tuoretta korvapuustia?

Taiteilijat, huhuu! Olkkarissa on näyttelytilaa

Olkkarista valmistellaan pienimuotoisille taidenäyttelyille sopivaa tilaa. Pikapuoliin seinät saadaan sellaiseen kuntoon, että ensimmäinen näyttely voidaan avata. Mitään huippuhienoa galleriatilaa ei ole luvassa mutta kuitenkin mukava tila pienimuotoisille taidenäyttelyille.

Nyt siis kaikki valokuvauksen, vesivärimaalauksen tai muun vastaavan harrastajat sekä keräilijät, menkäähän tutkimaan arkistojanne ja kootkaa aineistostanne hieno näyttely! Olkkari tarjoaa maksuttomat tilat kaikenikäisille harrastaja- ja ammattitaiteilijoille sekä keräilyn harrastajille.

Tule tutustumaan Olkkariin!

Olkkariin, sen tarjontaan ja tiloihin saa poiketa tutustumaan. Mottonamme on, että ”meillä on avoimet ovet silloin kun ovet ovat auki”. 🙂

Jos haluat varata Olkkarista tilan ryhmälle tai näyttelylle, ota minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.

Nähdään Olkkarissa! Tule ja ota se omaksesi.

Minna Kalli, minna.kalli@tampere.fi, p. 040 179 8663.

8.5.2017|

Lisää lääkäreitä vai lisää ystäviä?

Atte Vadén tutustumassa rakenteilla oleviin hyvinvointikeskuksen tiloihin 27.4.2017.

– Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Atte Vadén, Tesoman hyvinvointiallianssi

Jatkoa 28.4.2017 julkaistulle blogitekstille Hyvinvointikeskus Tesomalle – mikään ei muutu ja kaikki muuttuu

Vaikka tietomäärämme on vielä kovin vajavainen eikä ehkä ensi vuonna ole varaa analysoida kaikkien tesomalaisten perimää, niin tiedämme varsin hyvin, että suuri osa syövistä olisi helposti ehkäistävissä tai sydän- ja verisuonisairauksien takia menetetyt vuodet voisikin elää tai invalidisoituneena kärsityt vuodet viettää terveenä. Tämä tapahtuisi helposti – elämällä terveellisesti.

Ei niin että kaikki sairastaminen ja kärsiminen olisi ehkäistävissä. Samalla kun iso osa sairastamisesta olisi ehkäistävissä, on isoin osa esimerkiksi syövistä vain huonoa onnea.

Tämän sekä–että-tilanteen ymmärtäminen käykin joskus ylivoimaiseksi valintoja tekevälle ihmiselle. Toinen ei oikein motivoidu ottamaan pizzan rinnalle salaattia, ”kun kuollaan kumminkin”, ja toinen ei tohdi ottaa sitä yhtäkään ranskanperunaa, ”ettei vaan saa transrasvoja ja PAH-yhdisteitä”.

Toinen tavoitellessaan helppoa ja huoletonta elämää päätyy elämään paksusuoliavanteen kanssa, toinen tavoitellessaan täydellistä terveyttä tulee tuhlanneensa aikansa ja rahansa erikoisruokavalioihin, lisäravinteisiin ja suolihuuhteluihin ja kaikesta vaivasta huolimatta voi kuolla 30-vuotiaana leukemiaan vietettyään sitä ennen nuivan ja kuivan elämän.

Terveys ei lisäänny tableteilla

Iso kysymys myös on ”valintojen tekeminen”.

Kuinka paljon todellakin on kyse valinnoista. Kuinka moni on valinnut yksinäisyyden (merkittävä sairastuttaja ja tappaja sekin!), kuinka moni välttämättä haluaa jatkaa tupakointiaan, kuka haluaa juuritulehdukset hampaisiinsa ja kuka on ehdoin tahdoin halunnut ylipainoiseksi.

Lääkäri ei ole enää pitkään aikaan ollut shamaani, jolla on yksinoikeus salattuun tietoon ja jonka ohjeita noudatetaan ja totellaan sokeasti. Internet on tuonut tiedon kaikkien saataville, ja lääkäristä on tullut ammattilainen, joka neuvoo, valmentaa ja auttaa oikean tiedon äärelle ja tukee hyvissä valinnoissa. Tähän inhimilliseen kontaktiin eivät koneet tule vielä tässä vallankumouksessa pystymään, viidennessä sitten ehkä.

Kun 1800-luvun kaupunkilaiselta olisi kysytty, mitä kaipaisi maalle matkustamiseen, niin vastaus olisi ollut nopeampia hevosia. 1990-luvun alun pankkisalissa vuoroaan odottanut asiakas toivoi varmasti lisää pankkivirkailijoita. On täysin ymmärrettävää, että ministeriä myöden nyt toivotaan lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Haluan kuitenkin hiukan haastaa ajatusta, niin mielellään kuin niitä lääkäreitä lisäisinkin.

Jos haluamme terveyttä, niin ei se lisäänny antibiootin syönnillä flunssaan tai buranoiden syönnillä selkäkipuun. Jos haluamme hyvinvointia, niin ei se lisäänny jos puolet kansasta sairastuu tyypin 2 diabetekseen ja/tai masennukseen, vaikka monenmoista pilleriä ja piikkiä niidenkin hoitoon on lääketieteellä tarjota.

Naapurissa hyvinvoinnin edistäjä

Omalla kohdallani tärkein terveyttäni tukeva toimi ei ole ollut selän magneettikuvaus, Burana tai Ketorin, OMT-fysioterapeutilla käynnit tai ortopedin konsultaatiot.

Tärkein tekijä on ollut naapurin Marko.

Meillä on saman ikäiset lapset ja siten päädyimme aikanaan tekemisiin keskenämme. Eroni jälkeen minulla oli siipi maassa ja Marko taisi panna merkille, että nyt Vateeni on jo maannut tarpeeksi sohvalla ja ehdotti, että aletaanpa käydä yhdessä lenkillä.

Siitä päivästä alkaen olemme käyneet joka tiistai, kesät ja talvet, satoi tai paistoi, lenkillä ja päälle uimassa Kaukajärvessä. Sadat kerrat olisin varmasti keksinyt tekosyyn jäädä kotiin, jos yksin olisi pitänyt lähteä. Tai vaikka olisi yksin lähtenytkin, niin tylsää olisi ollut yksin ressuttaa ilman ystävää. Sinne lenkkipolulle kun jäävät paitsi selkäkivut, niin myös turhat murheet.

Unelma Tesomasta

Niinpä niiden lääkäreiden riittävyyden lisäksi toivon Tesomasta aluetta, jossa kenenkään ei tarvitsisi olla yksinäinen ja jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa ja toimia merkityksellisenä osana yhteisöään, ketään ei jätettäisi ulkopuolelle.

Diabeteslääkärinä toivon toki myös Tesomasta paikkaa, jossa liikkuminen ja liikunta ovat itsestään selvä osa jokaisen arkea.

Ja tietysti unelmoin, että läntisen Tampereen kauppojen karkkien, sokerilimsojen ja makkaroiden myynti romahtaa. Ja erityisesti toivon, että jokainen tesomalainen ajattelee kuinka voisi tehdä naapurin päivästä paremman ja miten voisi itse edistää hyvinvointiaan.

Jos kaikki unelmani toteutuisivat, ei minun tarvitsisi odottaa, että tekoäly päästää minut ennenaikaiselle osa-aikaeläkkeelle, te tesomalaiset voisitte tehdä sen jo nyt.

 


 

Lue lisää Tesoman hyvinvointikeskuksesta

Projektipäällikkö Riikka Helminen, Tesoman hyvinvointiallianssi:
Tesomalle käynnistetään hyvinvointikeskusta

 

2.5.2017|

UUTISIA TESOMALTA

Paikalliset toimijat tiedottavat

Yhteisökahvilan päävastuulliseksi toimijaksi valittiin Setlementti Tampere

Tesoman hyvinvointikeskuksen yhteisökahvilaan haettiin avoimella haulla 24.5.-12.6.2017 kolmannen sektorin toimijoita kehittämään yhteisökahvilatoimintaa. Hakijoista yhteisökahvilan päävastuulliseksi toimijaksi valittiin Setlementti Tampere ry.

Yhteisökahvilan tarkoituksena on voittoa tavoittelemattomasti työllistää nuoria ja vaikeasti työllistettäviä henkilöitä sekä järjestää alueen asukkaille terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Yhteisökahvila toimii yhteistyössä Tampereen kaupungin, Mehiläinen-ryhmittymän ja kolmannen sektorin kanssa.

Kahvilatoiminnan lisäksi tärkeässä roolissa ovat muun muassa erilaiset tapahtumat, ryhmät, tilaisuudet, harrastustoiminta, vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta Tesoman alueella. Toiminnan suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2018 keväällä.

Lisätietoja
Projektipäällikkö Mari Heikkilä
p. 040 160 4286
mari.heikkila@tampere.fi

28.6.2017|Omatesoma.fi|

Tesomalaiset arvostavat alueensa viheralueita

Kesäkuussa 2017 tesomalaisilta ja Tesoman viheralueita käyttäviltä kysyttiin, mihin Tesomajärven rantapuistoon tulevat uudet puistonpenkit pitäisi sijoittaa. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, miten laajasti vastaajat tuntevat Tesoman metsäpuutarhaa ja ympäristöluotsitoimintaa. Vastaajat pääsivät myös jättämään avointa palautetta Tesoman viheralueista.

Karttapohjainen kysely oli avoinna 6.-16.6.2017, ja siihen vastasi 57 henkeä. Kyselyn toteutti Oma Tesoma -hanke, ja sen tuloksia hyödynnetään alueen kehittämisessä.

Roskaisuus huolestuttaa

Lähes kaikki avointa palautetta jättäneistä vastaajista pitivät Tesoman viheralueita hyvinä.

Vastaajat arvostivat metsäpolkujen runsautta ja viheralueiden väljyyttä ja toivoivat sen säilyvän tulevaisuudessakin. Kiitosta sai myös pari vuotta sitten tehty metsien harventaminen ja pusikoiden raivaaminen, mikä lisäsi merkittävästi alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tesoman metsien luonnonmukaisuutta arvostettiin, mutta muutama vastaaja toivoi myös hoidetumpaa viheraluetta kukkaistutuksineen. Vastaajat olivat kiinnittäneet huomiota alueen roskaisuuteen ja graffitien määrään ja toivoivat siihen parannusta. Myös penkkejä toivottiin lisää.

Tesoman rantapolun varrella oleva Tesoman yhteisöllinen metsäpuutarha oli tuttu noin puolelle vastaajista. Siitä ja siihen liittyvästä toiminnasta toivottiin kuitenkin lisätietoa. Tampereen kaupungin vapaaehtoisten toteuttama ympäristöluotsitoiminta oli sen sijaan vastaajille vieraampaa, sillä vain neljäsosa vastaajista tiesi, mistä ympäristöluotsitoiminnassa on kyse.

Kyselyn osana oli Tesoman alueen kartta, jolle sai merkitä sopivimman paikan uusille puistonpenkeille. Samassa saattoi halutessaan perustella, miksi penkki olisi hyvä saada juuri tälle paikalle. Vastaajien toiveet otetaan huomioon uusia penkkejä asennettaessa.

 

Kyselyyn vastanneiden esittämät paikat uusille penkeille.

Kyselyyn vastanneiden esittämät paikat uusille penkeille.

 

26.6.2017|Omatesoma.fi|

Kesäilta Virontörmässä (17.8.2017)

 

Ennakkotietona ilmoitamme, että Kesäilta Virontörmässä -tapahtumaa

vietetään tänä vuonna 17.8.17.

Myöhemmin annamme tarkempia tietoja tästä tapahtumasta.

RETKI HIETANIEMEN HAUTAUSMAALLE 28.6.2017 (28.6.2017)

             

Lähtöajat Tesomalta:

*klo 07.00 K-Market Virontörmänkatu                                                                           

*klo 07.05 Ristimäki – Tesoman kioskia vastapäätä                                                             

*klo 07.10 Länsiportti, ABC:n pihasta – lähtö kohti Helsinkiä.

 

Matkalla Helsinkiin pysähdymme aamukahville Roosan kahvilaan.

Klo 10:00 Hietanimen hautausmaalla opastettu kierros.

Taiteilijamäki – pienellä alueella paljon eri taiteilijoiden hautoja:  

mm. Ella Eronen, Tarmo Manni, Spede Pasanen, Mika Waltari,

Georg de Godzinsky, Lasse Pihlajamaa, Alvar Aalto, Timo Sarpaneva.

 

Klo 12.00 Lounas Ravintola Perhossa, joka sijaitsee Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä.

Ruokailun jälkeen on vapaata aikaa. esim. tutustuminen Hietanimen hautausmaahan omatoimisesti.

 

Matkan hinta on 42€.

Hinta sisältää aamukahvin, opastetun kierroksen Hietaniemen hautausmaalla,

lounaan ja bussikuljetuksen.

 

Ilmoittautumiset: Riitta Jääskelä, puh. 045 3294 373

 

 

 

Tässä myös linkki hyvään karttaan, jossa merkittynä ja luettelona Hietaniemeen haudattuja merkkihenkilöitä: 

https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/hautausmaat/hietaniemi/0aJW03VaR/Hietaniemi_A4_151123.pdf

 

 

Kuntosali (27.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

Tesoman Olkkarissa avautuu kesäkahvila

Tesoman Olkkarissa (Ristimäenkatu 35) on maanantaina 12.6.2017 klo 11-17 kesäkahvilan avajaiset. Avajaisissa vietetään klo 12-14 kahvikuppikaraokea, jolloin kuka tahansa pääsee laulamaan kahvikupin hinnalla. Tervetuloa!

Nuorten pyörittämä Olkkarin kesäkahvila on avoinna kesä- ja heinäkuun ajan arkisin klo 9.30-14.30. Tarjolla on kahvia, mehua ja paikan päällä valmistettuja maukkaita tuotteita edulliseen hintaan.

Kahvilassa voi kahvittelun ohessa pelailla lautapelejä sekä tutustua näyttelyihin. Kesäkuussa Olkkarissa on esillä Tesoman kasvot -installaatio, joka muodostuu Tesoman yläkoulun oppilaiden tekemistä noin 60 kipsikasvosta.

Olkkarin kesäkahvilan on toteuttanut Kotipirtti ry.

8.6.2017|Omatesoma.fi|

Vastaa kyselyyn Tesomajärven rantapuiston penkkien paikasta

Tesomajärven rantapuistoon on tulossa uusia puistonpenkkejä. Tesomalaiset ja muut Tesomajärven rantapuiston käyttäjät kutsutaan vastaamaan karttapohjaiseen kyselyyn siitä, mihin uudet penkit pitäisi sijoittaa.

Samassa kyselyssä selvitetään, miten laajasti vastaajat tuntevat ympäristöluotsitoimintaa ja Tesoman yhteisöllistä metsäpuutarhaa. Vastaajilla on myös mahdollisuus jättää vapaata palautetta Tesoman viheralueista.

Kysely on avoinna 16.6.2017 asti. Vastaamaan pääsee linkistä http://query.eharava.fi/2063.

Kyselyn toteuttaa Tampereen kaupungin Oma Tesoma -hanke, ja sen tuloksia hyödynnetään alueen kehittämisessä.

Lisätietoja
Projektikoordinaattori
Johanna Kurela
p. 040 139 1539
johanna.kurela@tampere.fi

8.6.2017|Omatesoma.fi|

Kuntosali (20.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

Joko olet tutustunut Omatesoma.net-sivustoon?

Omatesoma.net on Tesoman ja sen lähialueiden tapahtumat, toimijat, palvelut ja uutiset yhteen kokoava sivusto osoitteessa www.omatesoma.net.

Sivustolle avattiin huhtikuun alussa Tesoma-blogi, johon tesomalaiset ja Tesomalla toimivat ihmiset kirjoittavat alueeseen liittyviä juttuja. Tekstien aiheiden kirjo on laaja: hyvinvointikeskuksen tilannekatsauksesta Tesoman Olkkarin uutisiin ja yhteisötalon tunnelmista nuorisokeskuksen toimintaan. Kesällä blogikirjoittajien joukkoon astuu kaksi tesomalaista nuorta, jotka kirjoittavat mukavia juttuja nuoren näkökulmasta.

Omatesoma.netistä löytyy myös Tesoman oma tapahtumakalenteri, johon kootaan tietoa harrastusryhmistä ja tapahtumista Tesomalla ja sen lähialueilla. Tesoma on vilkas paikka, mikä ei hiljene kesäksikään. Tapahtumakalenterista voi käydä kurkistamassa, mitä mielenkiintoista on lähipäivinä tulossa.

Tesomalla ja sen tuntumassa toimivat yhdistykset ja seurat voivat pyytää tapahtumakalenteriin oman käyttäjätunnuksen ja viedä itse omat tapahtumansa kalenteriin. Sivustolla käy kuukausittain lähet tuhat kävijää, joten kalenterilla saa näkyvyyttä tapahtumille ja toiminnalle.

Lisätietoa

Projektikoordinaattori Johanna Kurela
johanna.kurela@tampere.fi

1.6.2017|Omatesoma.fi|

Kuntosali (13.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

UUTISIA TAMPEREELTA

Tampereen kaupungin tiedotteita ja Ylen alueuutisia

Perinteisen journalismin paino väheni Alma Median tuloksessa

Alma Median liikevoitto kasvoi huhti-kesäkuussa kolmanneksella viime vuoteen nähden.

– Olemme tehneet jo pitkään työtä tämän eteen ja investoineet erityisesti ulkomaille, yhtiön toimitusjohtaja Kai Telanne kertoo.

Alkuvuonna liikevoittoa syntyi varsinkin Tšekissä ja Slovakiassa. Tuloskasvun päälähteenä toimi Alma Markets -liiketoimintayksikkö, johon kuuluu muun muassa asumiseen ja rekrytointiin liittyviä palveluita, kuten Etuovi.com ja Monster.fi.

Perinteisestä uutismediasta on tullut yhtiön tuloskehitykselle huomattavasti vähäisempi tekijä. Iltapäivälehtien irtonumeromyynti jatkoi alkuvuonna laskuaan.

– Tuloksen osalta painopiste on siirtynyt muualle kuin perinteisiin journalistisiin tuotteisiin, mutta investoimme kyllä pitkälti kaikkiin palveluihimme, Telanne sanoo.

Tulos kirii, mutta liikevaihto säilyy ennallaan

Alma Media arvioi liikevoittonsa kasvavan tänä vuonna roimasti edellisvuoteen verrattuna, mutta liikevaihdon ennustetaan pysyvän samalla tasolla kuin aiemmin. Printtimedian alamäki painaa yhtiön liikevaihtoa.

– Täällä kotimaassa voi sanoa, että kaikki painetun median tuotteet laskevat. Sen sijaan digitaaliset tuotteet ja palvelut kasvavat, ja erityisesti ulkomailla kasvu on kovaa.

Osakeanalyysiyhtiö Inderesin analyytikko Petri Ahon mukaan Alma Median tulos on vakaalla pohjalla.

– Digitaalisten palvelujen ja medioiden osuus on Almalla noussut niin merkittäväksi, että painetun median voi sanoa siirtyneen tulosmielessä sivurooliin, vaikkakin tärkeään sellaiseen, Aho toteaa.

Toisella vuosineljänneksellä yhtiö ei tehnyt merkittäviä kustannusjärjestelyjä. Alkuvuoden lukuihin vaikutti vielä aiempi integraatio Talentumin kanssa.

– Sen yhteydessä tehtiin hieman kustannussopeutusta. Tällä hetkellä operaatioita ei ole käynnissä eikä myöskään näköpiirissä lyhyellä tähtäimellä, Telanne kertoo.

Mies alennusmyynnissä: ”Täsmäisku, joka kestää enimmillään viisi minuuttia”

Juhannuksen alla käynnistyneet kesäalennusmyynnit alkavat olla loppurysäystä vailla. Kolea kevät haittasi kesävaatteiden myyntiä, joten alennuksella on ollut tarjolla runsaasti ostettavaa, myös miehille. Kun alennusprosentit hipovat 70:ää, usein sisään kauppaan menee ensin nainen, sitten mies, joka saa painavimmat neuvonsa omalta siipalta.

Alennusmyyntien uskotaan ylittävän viime vuoden tason. Esimerkiksi Tampereen Sokoksella alennusmyynti on sujunut hyvin, kiittelee naisten osaston myynti-ja palveluvastaava Heli Saikkonen.

– On ollut kova vilske ja sovituskopeissa tunkua iltayhdeksään asti. Paljon on tyhjentyneitä tankoja roudattu pois.

Minun tuttavapiirissäni ei ole sellaisia miehiä, jotka nauttivat vaateostoksilla käynnistä. Jorma Malinen

Hyvin on kauppa käynyt heinäkuussa myös miesten puolella, kertoo osaston myynti-ja palveluvastaava Mari Hisso.

– Kesän ilmat ovat vaikuttaneet siihen, mitä ostetaan. Shortseja ja muita kesävaatteita ei ole mennyt viimevuotiseen tahtiin.

Hisson mukaan kauppaa on käyty niin, että ale-rekkejä saa täydentää jatkuvasti.

– Ehdottomia suosikkeja ovat olleet pitkät farkut. Muutakin lämmintä vaatetta on mennyt runsaasti. T-paitoja miehet ostavat aina.

Myös muun muassa Jyväskylässä vaatealekauppa on käynyt vilkkaana, mutta hellevaatteiden sijaan on ostettu usein pitkähihaisia vaatteita.

Vaatteita vain tarpeeseen

Tampereen Hämeenkadulla liikkuneiden Jorma Malisen ja Pirjo Rantion ostoskassiin on alennusmyynnistä tarttunut päivän aikana ainoastaan farkkutakki, jota oli varta vasten etsittykin.

– Minua on äärimmäisen vaikea saada esimerkiksi vaatekauppaan, kertoo Jorma Malinen, jonka mukaan ainakin heidän perheessään nainen ohjailee vaateostoksia.

– Silloin kun lähden, niin vaimo tulee mukaan kertomaan, että mikä näyttää miltäkin ja onko se hyvä vai huono.

Pirjo Rantio arvioi, että miehen saa ostamaan vaatteita vain tarpeesta.

Kova vilske ja sovituskopeissa tunkua iltayhdeksään asti. Heli Saikkonen

– Jos on tarve jollekin vaatteelle, niin sitten mennään. Mitään huvitusostoksia ei kyllä tehdä tai sitä, että mentäisiin vaan kattelemaan.

Rantion mukaan yhteinen vaateostosreissu alkaa kiertelyllä.

– Sitten viedään mies koppiin, kannetaan vaatteita sinne pukukoppiin ja katsotaan, miltä näyttää. Se on kaikista paras keino ainakin meillä.

”Mieluummin kalassa kuin ostoksilla”

Jorma Malinen käy joskus ostoksilla myös itsekseen, mutta silloin ei juuri kierrellä, hypistellä ja sovitella.

– Miehen kaupassakäynti on täsmäisku eli mietit tarkasti, mitä tarvitset. Päätät sitten kaupan, minne menet ja tiedät sen hyllyn, mistä tavara löytyy. Kaupassa käynti on onnistunut, kun se ei kestä enempää kuin viisi minuuttia.

Kun ajattelee pelkästään ympäristösyitä, niin toivottavasti ihmiset eivät osta sellaista, mitä eivät tarvitse. Pekka Knuutti

Mies sanoo olevansa mieluummin kalassa kuin ostoksilla.

– Aivan ehdottomasti. Laiturin nokka ja onkivapa on aivan loistava juttu verrattuna hikiseen, pieneen sovituskoppiin.

Useimmat miehet kaipaavat naisen ohjausta vaateostoksilla, mutta eivät toki kaikki, uskoo Pirjo Rantio.

– Tiedän sellaisiakin miehiä, jotka tykkäävät käydä enemmän vaatekaupassa kuin naiset.

Malisen kaveriporukassa shoppailu ei ole mieleistä.

– Minun tuttavapiirissäni ei ole sellaisia miehiä, jotka nauttivat vaateostoksilla käynnistä.

Vaimo kokenut vaeltaja

Tampereella kaupukinkilomaa viettävä Pekka Knuutti Karstulasta on poikennu alennusmyyntiostoksille Tampereen keskustassa.

– Pitää käydä katsastamassa, mitä on tarjolla. Lähinnä syksyä ajatellen tultiin Partiokauppaan. Jos Lapissa taas vaelletaan, onko kaikki tarvikkeet kunnossa ja puuttuuko jotakin.

Minua on äärimmäisen vaikea saada esimerkiksi vaatekauppaan. Jorma Malinen

Tarvitaanko nainen mukaan ostoksille makutuomariksi, on Knuutin mukaan tapauskohtainen kysymys.

– Minä ainakin tarvitsen opastajaa. Vaimo on harrastanut vaeltamista ja retkeilyä jo vuosikymmeniä ennen minua ja on alan asiantuntija. Luotan niihin mielipiteisiin.

Laadukasta tavaraa kannattaa hankkia, vakuuttaa Knuutti.

– Hyvästä tavarasta kannattaa kyllä maksaa, sen on kokenut ainakin tässä retkeilyn piirissä.

Ei ale-hurmaa

Pekka Knuutti pitää itseään alennusmyyntien suhteen vähän hitaana hämäläisenä, vaikkei Tampereelta olekaan.

– Monet koot varsinkin ovat lopussa silloin, kun innostun kiertämään. Kyllä sieltä löytää, jos on ajoissa liikkeellä.

Ehdottomia suosikkeja ovat olleet pitkät farkut. Muutakin lämmintä vaatetta on mennyt runsaasti. Mari Hisso

Alennusmyynteihin ei kuitenkaan Knuutin perheessä retkahdeta.

– Pitää miettiä, onko sillä käyttöä tai onko se toimiva hankinta, mikä tehdään.

Knuutti toivoo, että ihmiset kaiken kaikkiaan pitäisivät järjen mukana alennusmyynneissä.

– Kun ajattelee pelkästään ympäristösyitä, niin toivottavasti ihmiset eivät osta sellaista, mitä eivät tarvitse.

Tyyne Heikkinen, 24, Kosin maanjäristyksessä: ”Yhtäkkiä tuntui, että lennän sängystä”

Kreikan Kosin saarella tapahtunut maanjäristys on sotkenut myös suomalaisten lomailua. Järistys herätti sastamalalaisen Tyyne Heikkisen aamuyöllä satamassa sijaitsevassa Kosta Palace -hotellissa.

– Olimme nukkumassa ja yhtäkkiä tuntui, että lennän sängystä. Rupesi sängyt heilumaan ja kaikki muukin huoneessa. Se kesti jonkun 30 sekuntia, mutta tuntui paljon pitemmältä, Heikkinen muistelee.

Maanjäristyksen aiheuttamia halkeamia maassa Kreikan Kos:n saarella
Tyyne Heikkinen

Ensimmäinen ajatus oli, että nyt ulos.

– Nopeasti nappasimme vain jotain vaatetta mukaan ja menimme huoneesta pihalle. Ensin luulimme, että oma hotelli romahti. Meidän huoneen vierestä oli romahtanut hotellin seinää vähän.

– Alakerran respassa lainehti vettä enkä heti tiennyt, mitä oli tapahtunut. Ihmisiä virtasi pihalle. Seurasin muita ulos seisoskelemaan.

Kun Heikkinen pääsi hotellista, piha oli täynnä paniikissa olevia ihmisiä.

Ihmiset juoksivat ympäriinsä paniikissa, kun kukaan ei tiennyt, tuleeko uusi järistys vai tuleeko tsunami. Tyyne Heikkinen

– Oli se aika sekava tilanne yöllä. Jossain kohtaa saatiin vähän tietoa, että se oli maanjäristys.

Yön pelottavissa hetkissä riittää muisteltavaa vielä pitkään.

– Vieressä olevasta satamasta alkoivat laivat irtoilemaan ja ajelehtimaan holtittomasti. Ihmiset juoksivat ympäriinsä paniikissa, kun kukaan ei tiennyt, tuleeko uusi järistys vai tuleeko tsunami.

Maanjäristyksen aiheuttamia raunioita Kreikan Kos:n saarella
Tyyne Heikkinen

Tietoja kotiinpääsystä odotellaan

Perjantaina puolenpäivän aikaa Tyyne Heikkinen viettää aikaa edelleen oman hotellinsa terassilla.

– Ulkona istuskelemme. Kai periaatteessa saisi mennä huoneisiinkin, mutta se ei tunnu kauhean kivalta, kun tulee näitä jälkijäristyksiä. Tulee paniikinomainen tunne kuitenkin.

– Onneksi on loma jo loppuvaiheessa, huomenna pitäisi lähteä kotiopäin.

Heikkisellä ei ole tietoa maajäristyksessä loukkaantuneista tai kuolleista ihmisistä.

– Samassa hotellissa oli muitakin suomalaisia perheitä, mutta kaikki ovat kunnossa.

Heikkinen tapasi aamulla matkaoppaan, jonka mukaan suomalaisille ei ole käynyt pahasti.

Maanjäristyksen tuhoamaa kaupunkikuvaa Kreikan Kos:n saarella
Tyyne Heikkinen

Paikallisten ihmisten mukaan näin pahaa järistystä ei ole ollut, kertoo Tyyne Heikkinen.

– On ollut lähinnä sellaisia kuin nämä jälkijäristykset – sellaisia, että tuntee maan vähän heiluvan, mutta mitään muuta ei tapahdu.

Ainakin kaksi ihmistä on kuollut Kosin järistyksessä. Ulkoministeriön mukaan suomalaisten ei tiedetä loukkaantuneen maanjäristyksessä.

Onko huumori yhä miesten laji? Hauskat naiset kumoavat kliseen: ”Sama se, heiluuko munat vai ei”

Naisten hauskuudesta taitetaan peistä vielä näin 2000-luvullakin. The Guardianin mukaan kysymys siitä, miksi naiskoomikot eivät ole hauskoja, on suosittu googlettamisen aihe – niin suosittu, että aihe ansaitsi oman artikkelinsa.

Naisen huumorintajun on jopa todettu laskevan (Helsingin Sanomat) hänen viehättävyyttään. Vaikka asiaa on vatvottu jo jonkin aikaa, ja tutkimukset asiasta on tehty pari vuotta sitten, keskustelu jatkuu. Tutkija ja hauska nainen Saara Särmä tunnistaa ilmiön.

– Jos seuraa vähänkään esimerkiksi stand up -komediaa tai komediaa, kuulee yleisesti sanottavan, etteivät naiset vain ole hauskoja. Sitä käytetään paljon argumenttina, kun ihmetellään, miksi naisia ei ole komediassa, Särmä sanoo.

Mikä vittu siinä on, että puhutaan naiskoomikoista ja mieskoomikoista. Ulla Tapaninen

Särmä on tutkinut huumorin ja naurun roolia maailmanpolitiikassa ja kirjoittanut yhdessä kirjailija Rosa Meriläisen kanssa kirjan Anna mennä – opas hauskempaan elämään. Huumorista keskusteleminen on siis lähellä Särmän sydäntä. Oletus siitä, että naiset eivät ole hauskoja, on Särmän mielestä täysin paikkaansa pitämätön, mutta samalla tyypillinen ajatus komediamaailmassa.

– Viime vuonna tuli ulos Ghostbusters-elokuvan uusi versio, jossa kaikki hahmot olivat naisia. Sen yhteydessä nelikymppiset miehet huusivat pitkin Twitteriä, kuinka heidän lapsuutensa menee takautuvasti pilalle, kun hyvä elokuva häpäistiin naisnäyttelijöillä, Särmä sanoo.

Esimerkkejä ei kuitenkaan tarvitse etsiä meren takaa: Särmä on törmännyt vastaavaan keskusteluun myös suomalaisen stand upin yhteydessä. Kun ilmiön juuria aletaan penkomaan, löytää Särmä sen taustalta ikiaikaisen syyn: patriarkaalisuus, jako miesten ylimpään valtaan julkisina toimijoina ja naisten jääminen perheen ja yksityisen piiriin.

– Varsinkin julkinen huumori ja komiikka on ollut miehistä alaa. Jos nainen tekee stand upia omasta kokemuksestaan, sitä ei välttämättä mielletä olennaiseksi tai asiaankuuluvaksi. Miesten kokemuksia pidetään universaaleina, vaikka ne eivät ole sen universaalimpia kuin naistenkaan kokemukset.

Siiri Angerkoski lukee pakinaa.
Julkinen huumori ja komiikka on usein kuulunut miehille, arvioi tutkija Saara Särmä. Suomessa on nähtävästi kuitenkin osattu aina viihdyttää: kuvassa kenties aikamme kuuluisimpia komediallisia rooleja tehnyt Siiri Angerkoski lukemassa pakinaa vuonna 1941.V.A. Uomala / Sotamuseo

Ikiaikainen jako on ollut murtumassa jo tovin: naiset ovat toki aina olleet hauskoja, mutta arvostus on laahannut perässä (Helsingin Sanomat). Särmä näkee tilanteessa yhtäläisyyksiä miesasiantuntijoiden arvottamiseen muita uskottavampina.

– Kun ajattelemme, kuka on hyvä asiantuntija, mieleemme tulee ensimmäisenä kymmenen pukumiestä. Samoin kun jonnekin pitäisi varata hauska tyyppi pitämään tilaisuutta, kymmenen ensimmäistä mieleen tulevaa henkilöä ovat yleensä miehiä, Särmä toteaa.

Rakenteet ovat kylläkin muuttumassa. Hyviä tekijöitä tulee alalle jatkuvasti, mutta Särmän mielestä muutosta ei tule ilman töitä. Vallitsevat rakenteet pysyvät, koska stereotypiat esimerkiksi siitä, kuka on hauska tai nerokas pysyvät mielikuvissa tiukasti. Särmä ajattelee, että kun nainen vetää penkin alle menneen stand up -keikan, siitä vedetään helposti johtopäätös, että naiset ovat yleisesti osaamattomia.

– Ei kukaan, joka näkee tosi paskan miespuolisen stand up -koomikon, vedä johtopäätöstä: "Miehet ovat tosi huonoja tässä". Sitä ajattelee, että hän oli yksilönä huono. Naiset ovat aina sukupuolensa edustajina tällaisessa tilanteessa, jolloin koko sukupuoli leimataan helposti, Särmä sanoo.

Olen kuullut sanottavan, että ”sehän on kauhean mukava ihminen, mutta on se vähän päällekäyvä”. Brigantia Törnqvist

Särmä arvioi ilmiön johtuvan siitä, että valkoinen mies on kulttuurissamme neutraali, sukupuoleton normi ja nainen tai esimerkiksi rodullistettu henkilö taas normista poikkeava. Silloin muut kuin miehet tulevat helposti kohdatuksi vain ryhmänsä edustajana, eivät yksilönä.

Huumoria koskevat tutkimukset saavat Särmältä sapiskaa. Ne toistavat Särmän mielestä helposti oletusta siitä, että huumorintaju on välttämättä erilainen sukupuolen mukaan. Asetelma saa Särmältä kritiikkiä, samoin kuin se, että huumori liitetään joissain tutkimuksissa viehätysvoimaan (Helsingin Sanomat). Sellainen haiskahtaa Särmän mielestä pahasti 1950-lukulaiselle ajattelulle, jossa naisen tekeminen supistetaan ulkonäköön.

Naiset auton lavalla Aunuksessa 1943.
Pelkän toisen miellyttämisen vuoksi ei omaa persoonansa kannata pienentää tai tukahduttaa. Naisia nauramassa auton lavalla Aunuksessa 1943.Aulis Saviahon kokoelma / Hyvinkään kaupunginmuseo

Kutsuuko Särmä sitten itseään hauskaksi?

– Omasta mielestäni olen tosi hauska, mutta omat jututhan ovat parhaita siksi, että ne tajuaa itse, Särmä sanoo.

Kolme tutkijaa (Miami College) Miamin yliopistosta osoitti kaksi vuotta sitten, että kun naiset haluavat huumorintajuisen kumppanin, he tarkoittavat jotakuta, joka saa heidät nauramaan. Kun mies sanoo samaa, hän tahtoo jonkun, joka nauraa hänen vitseilleen. Sukupuolilla on näin tulkittuna eriävä näkemys huumorintajusta, ja hauskat naiset ovat tämän tiedon valossa tukalassa asemassa (Me Naiset).

Vaikka hauskoja naisia ei tutkimuksen valossa muka kaivattaisi, ei hauskuus ole ainakaan Särmän ystäväpiirissä vaikuttanut kumppanin etsimiseen. Hän ajattelee, että jos ihmiset kohtaavat toiset ihmisinä eivätkä ensisijaisesti sukupuolena, asia ei tuota ongelmia. Särmä huomauttaa myös, että tuskin kukaan tahtoo kumppania, joka ei innostu toisen kertomista jutuista.

– En neuvoisi ketään pienentämään itseään tai muuttamaan persoonansa. Mieluummin olisin helvetin hauska yksin kuin kumppanin kanssa, joka koko ajan dissaisi hauskoja juttujani.

Huumori on kuin raaja, jota ilman ei tule toimeen

Näyttelijänä ja stand up -koomikkonakin tunnettu Ulla Tapaninen lähes hiiltyy kysyttäessä naisista komiikan tekijöinä. Tapaninen saa paljon pyyntöjä kommentoida asioita nimenomaan naiskoomikkona, eikä arvosta erottelua lainkaan.

– Mikä vittu siinä on, että puhutaan naiskoomikoista ja mieskoomikoista. On vain koomikko, hyvä tai huono. Piste. Sama se, heiluuko munat vai ei, Tapaninen sanoo.

Kun jonnekin pitäisi varata hauska tyyppi pitämään tilaisuutta, kymmenen ensimmäistä mieleen tulevaa henkilöä ovat yleensä miehiä. Saara Särmä

Tapaninen ei myöskään ole uransa aikana kokenut esteitä tai ennakkoluuloja, edes stand up -komediaa tehdessä.

– Minä muutenkin viis veisaan ihmisten huomautteluista. Huumorin ja komiikan tekeminen on niin syvälle iskostunut persoonaani, että se on minun tapani ilmaista asioita ja katsoa maailmaa huumorin kautta. Se on kuin käsi tai jalka minussa.

Mitä tulee huumoria käsitteleviin tutkimuksiin, Tapaninen kokee olevansa niiden ulkopuolella, eivätkä tutkimukset häntä kiinnosta. Huumorista kysyttäessä Tapaninen kuitenkin arvelee, että joissain tapauksissa naiset osaavat kenties nauraa itselleen miehiä enemmän.

– Välillä saattaa olla niin, että miehinen itsetunto ei kestä itselleen nauramista niin paljon, mutta nämäkin ovat vain olettamuksia. Ne eivät ole faktoja, eivätkä varsinkaan tutkimustietoa! Tapaninen huudahtaa.

Emäntä nauraa miehensä - Tihulan isännän - leikkiloukutusta, kuvan lihtaloukku on emännän häälähja.
Ulla Tapaninen ei erottele mies- tai naiskoomikkoja. Hän kuitenkin arvelee, että naiset voivat mahdollisesti osata nauraa itselleen muita enemmän. Kuvassa emäntä nauraa miehensä, Tihulan isännän, leikkiloukutusta iittilässä vuonna 1929.Aino Oksanen / Museovirasto – Musketti

Tapanisen mukaan komiikka ei ole demokraattinen laji, jota kaikkien edes pitäisi päästä kokeilemaan, eivätkä kaikki lajia hallitse.

– Minä vain yksinkertaisesti rakastan tehdä komiikkaa. Katson maailmaa ja elämää luontevasti koomisesta vinkkelistä. Kun asian pukee komiikan kaapuun, se alkaakin naurattaa helvetisti.

Kun nainen kertoo vitsin, huone hiljenee

Kajaanilainen Brigantia Törnqvist on helsinkiläistynyt ja juuri aikuisopettajaksi valmistunut Suomen Feministisen puolueen Helsingin piirijärjestön hallituksen jäsen. Törnqvist on paitsi itse pohtinut naiset ja huumori -aihetta, myös keskustellut asiasta ystäviensä kanssa useaan otteeseen.

– Olemme kuulemma hyviä kavereita ja hauskaa seuraa, mutta emme naisystävämateriaalia. Se on tullut selväksi ajan kuluessa hyvin monelle, Törnqvist sanoo.

En neuvoisi ketään pienentämään itseään tai muuttamaan persoonansa. Saara Särmä

Särmän tavoin Törnqvist laskee itsensä hauskaksi naiseksi. Hän kokee saaneensa siitä myös seurauksia sosiaalisissa tilanteissa. Törnqvistin mukaan etenkin miespuoliset tai miesoletetut yrittävät hiljentää hänet keskustelussa nopeasti, vaikka tilanne onkin vuosien saatossa muuttunut.

– Se on sellaista miesselittämistä, että "ethän sä nyt voi tästä oikeasti mitään tietää". Aikaisemmin jopa minä menin täysin mykäksi, koska en voinut käsittää, miten joku voi puhua toiselle noin. Mutta yleensä tällaiset miesoletetut eivät ole säilyneet tuttavapiirissä.

Törnqvist käyttää puhuessaan termejä "miesoletettu" ja "naisoletettu", koska ei tahdo asettaa oletuksia kenenkään sukupuolen suhteen. Mies- tai naisoletetulla Törnqvist tarkoittaa henkilöä, joka kokee kuuluvansa sukupuoleen, johon on syntynyt.

Vuonna 2012 eräässä brittitutkimuksessa selvitettiin, miten vitsi otetaan vastaan (Financial Times) suurten yhtiöiden kokouksissa. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä naisen kertomasta vitsistä otettiin vastaan hiljaisuudessa, kun taas miesten vitsit saivat aikaan naurua ja huvittuneisuutta.

Yhteiskunnan valtarakenteet voivat joidenkin arvioiden mukaan vaikuttaa siihen, nauretaanko naisen kertomille jutuille vai ei. Kaksi naista kokeilee hattuja nuorenparin tupaantuliaisissa vuonna 1954.Helsingin kaupunginmuseo

On esitetty arvioita, että kyse on valtasuhteista: kun kuningas kertoo huononkin vitsin, alamaiset nauravat. Jos siis naista pidetään muita alempiarvoisena, voi lopputuloksena olla se, ettei naiselle kehdata nauraa.

Törnqvist pitää ummehtuneena ajatusta miehestä toimijana ja naisesta toiminnan kohteena, kuten tilanteessa, jossa mies ottaa sosiaalisessa kanssakäymisessä enemmän tilaa persoonallaan. Törnqvist itse liikkuu piireissä, joissa on itsestäänselvää, että ihmiset ovat ihmisiä, eikä sukupuolella ole merkitystä. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli toinen.

– Olen kuullut sanottavan, että "sehän on kauhean mukava ihminen, mutta on se vähän päällekäyvä". Se päällekäyvyys on sitä, että nainen ottaa tilaa verbaalisesti. En keksi siihen muuta selitystä, Törnqvist toteaa.

Mitä tulee huumorin liittämiseen parisuhdekuvioihin, Törnqvist kritisoi sitä, että parisuhde ja etenkin avioliitto on arvotettu muiden elämisen muotojen edelle yhteiskunnassa. Hän neuvoo hankkimaan paljon hyviä, luotettavia ihmisiä itselleen – silloin ei tarvitse miettiä, onko parisuhteessa vai ei. Hauskuus ja äänekkyys sosiaalisissa tilanteissa nimittäin vaikuttavat Törnqvistin mukaan myös parisuhdemarkkinoihin.

– Olen ollut sinkku vuodesta 2003. Päättele siitä.

Lue lisää:

Naisten tekemä tv-huumori ammentaa arjesta

Naurattaako naisten huumori?

Tampereen Muumimuseo kiinnostaa – Vilkkaimpina päivinä Tove Janssonin teoksiin tutustuu tuhat turistia

Uudistuneen Muumimuseon ovi on käynyt tasaiseen tahtiin. Tampere-taloon muuttaneessa museossa on ensimmäisen kuukauden aikana ollut 17 500 kävijää. Vilkkaimpina hetkinä muumien maailmaan on käynyt tutustumassa 1 000 vierasta päivässä.

Museo tavoittelee 200 000 kävijän rajaa vuodenvaihteeseen mennessä.

Alkukesän kolea ja sateinen sää on satanut suoraan laariin, kertoo Muumimuseon johtaja Taina Myllyharju.

– Meillä on lähinnä käynyt perheitä ja isovanhempia lapsenlapsineen.

Muumimuseo
Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo

Myllyharju ennakoi lähiseudun ryhmien saapuvan syksyllä lukukausien käynnistymisen jälkeen.

– Kun lomakävijöiden buumi tästä menee ohi – ja eurooppalaisethan tulevat vasta elokuussa – sitten vasta meille tulevat tamperelaiset ja pirkanmaalaiset koululaiset, päiväkotiryhmät ja muut ryhmät.

Museo kiinnostaa japanilaisia

Tampereen Muumimuseo on ollut kesäkuun lopun avajaisista asti erittäin suosittu. Brittiläinen sanomalehti The Independent nostikin juuri Muumimuseon Suomen kiinnostavimmaksi kohteeksi.

Ensimmäinen japanilaisturistien ryhmä saapui Muumimuseoon heti avajaispäivänä.
Ensimmäiset japanilaisturistien ryhmät saapuivat Muumimuseoon heti avajaispäivänä. Muumipeikon patsas on oiva kaveri yhteiskuviin.Heli Mansikka / Yle

Ensimmäisen kuukauden aikana Muumimuseossa on käynyt ainakin 21 ulkomaalaisten ryhmää. Vieraat ovat olleet lähinnä japanilaisia, mutta mukana on ollut myös esimerkiksi kiinalaisia ja yksi uzbekistanilainen ryhmä. Museon mukaan ryhmissä on pääsääntöisesti ollut hiukan yli tai alle 20 osanottajaa, parhaimmillaan 36.

Tiloissa on lisäksi järjestetty yhdet lasten syntymäpäiväjuhlat.

Muumimuseon avajaisia vietettiin 17. kesäkuuta. Katso video avajaisista:

Linturiesa toreilla on ihmisen omaa syytä – ”Ahne lokki tuli ja nappasi ranskalaiset”

Lintujen ulosteet ja nopeus napata ruokaa terassilla, torilla tai huvipuistossa koettelee monen kärsivällisyyttä kesäisin. Esimerkiksi Tampereen Särkänniemessä ja Helsingin Korkeasaaressa ongelma on tuttu.

Pikkusuolaista myyvien kojujen lähellä kannattaa päivystää ja iskeä juuri silloin kun ihminen kääntää selkänsä – niin sen logiikka toimii.

Oppivaiset ja nälkäiset linnut tulevat vuosi vuodelta hiukan rohkeammiksi. Ihmisistä se tuntuu röyhkeydeltä.

Kolme poikaa syömässä makkaraperunoita
Särkänniemessä myydään mm. makkaraperunoita huvipuistovieraiden nälkään.Matias Väänänen / Yle

”Lintuja ruokitaan tarpeettomasti”

Lintuharrastaja muistuttaa että linnun käyttäytyminen on seurausta ihmisen toiminnasta.

– Kyllä lokit oppivat vähitellen rohkeammiksi, jos se hyötyy siitä ruoan muodossa. Kun ihminen ei enää muodosta uhkaa tai vaaraa linnuille siinä määrin kuin aiemmin, linnut pelkäävät vähemmän.

– Mielestäni tätä ei kuitenkaan voi kuvata röyhkeydeksi. Lokkien ruokakerjääminen on pitkälti ihmisten omaa syytä. Lokkeja, kuten muitakin lintuja, ruokitaan tarpeettomasti, sanoo Jukka T. Helin Birdlife Pirkanmaa -yhdistyksestä.

Lokki ruokakojun katolla
Lokki väijyy ruokaa Särkänniemen ruokakojun katolla. Matias Väänänen / Yle

Esimerkiksi toriruokailun jälkeen ruuantähteitä ei saisi jättää pöydälle vaan ne pitää viedä heti roskikseen.

Vaikka lokin käytös ja ääni kuinka ärsyttäisivät, linnun tappaminen ei kannata. Korvauksen määrä saattaa yllättää: esimerkiksi rauhoitetun naurulokin ampumisesta joutuu maksamaan 101 euroa.

Äänipelottimet tepsivät, muovinen käärme ei välttämättä

Tampereella Ratinanniemessä on pitkä laituri, jossa kuitenkaan ei paljon lokkien jätöksiä näy. Torjuntaan on käytetty tolppia, joista kuuluu lokkien varoitusääniä. Keino tuntuu tepsivän.

– Laukontorin laitureilla on ollut kuusi vuotta käytössä petolintujen äänet. Ne tepsivät lokkeihin hyvin, sanoo satamamestari Matti Joki. Hän ei usko, että erilaiset muoviset käärmeet ja muut pelättimet tehoavat kovin kauan. Myös rautalankapiikit ovat lokin kannalta huono keino, sillä ne saattavat vahingoittaa lintua.

Lokkien ruokakerjääminen on pitkälti ihmisten omaa syytä. Lintuja ruokitaan tarpeettomasti. Jukka T. Helin

Aivan joka kolkkaan torjuntaääni ei kuitenkaan kanna.

– Tänään en ole lokkeja nähnyt, mutta eilen lokit tappelivat kalan päästä niin että ihmiset joutuivat väistelemään niitä, sanoo torikauppias Marja-Liisa Lützov Tampereen Laukontorilla.

”Ei siihen mitään lopullista ratkaisua ole”

Pirteät varpuset, pulut ja nokkelat naakat kilpailevat torin antimista lokkien kanssa, mutta lokki on ison kokonsa vuoksi jopa hiukan pelottava. Torilla ruokaileva matkailija voi kavahtaa röyhkeää lintua. Särkänniemessä ruokaillut perheenisä yllättyi tamperelaislokin nopeudesta.

– Siinä kun takkia kurkotin puolen metrin päästä, niin lokki tuli ja nappasi pari ranskalaista pöydältä. Ahneita lintuja, helsinkiläinen Markus Tuomela kertoo.

Kauempaa saapunut turisti ei välttämättä osaa tulkita kylttejä, joissa kielletään lintujen ruokkiminen.

– Aivan kaikille eri kulttuureista saapuville matkailijoille ei mene perille tämä meidän sääntö, ettei lintuja ruokita, sanoo ravintolavastaava Sofia Rosvall Särkänniemestä.

Ethän ruoki lintuja -kyltti Särkänniemessä
Särkänniemessä kielletään lintujen ruokkiminen kahdella kielellä.Matias Väänänen / Yle

Särkänniemessä on käytössä monia eri konsteja lokkeja vastaan. On verkkoja pöytien päällä, petolintujen silhuetteja ja lokin omia varoitusääniä. Ongelman aiheuttaja on kuitenkin roskaava ihminen. Kesken jäänyt annos jätetään linnun ruoaksi. Eikä ole harvinaista nähdä asvaltille paiskattuja ranskanperunoita.

– Ongelman kanssa on elettävä eikä siihen mitään lopullista ratkaisua ole , Rosvall sanoo.

Lokkipelätin Särkänniemessä
Särkänniemen huvipuistoon on laitettu mm. petolintujen silhuetteja.Matias Väänänen / Yle

Lasten museopäivä Amurin työläismuseokorttelissa 26.7.2017

Amurin työläismuseokorttelissa vietetään lasten omaa museopäivää keskiviikkona 26.7. Ohjelmassa on satujen luentaa, ohjattuja leikkituokioita, opastettuja lastenkierroksia ja työpaja, jossa voi askarrella käpylehmiä, kaarnalaivoja ja naavatonttuja. Paja ja opastukset on suunnattu yli 5-vuotiaille.

Tampere ja Turku tarkistavat jo hallien turvallisuutta – Helsinki tulee jälkijunassa

Turun ja Tampereen kaupungit ovat jo aloittaneet omistamiensa laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnit. Reilut pari vuotta sitten voimaan tulleen lain mukaan hallien omistajien pitää tehdä asiantuntija-arvio niiden hallimaisten rakennusten turvallisuudesta, jotka on rakennettu ennen lain voimaantuloa.

Turku on ollut asiassa aloitteellinen jo ennen uuden lain voimaantuloa, ja tarkastuksia on tehty jo pitemmän aikaa.

– Kaupungin insinööriosasto on tehnyt luetteloa ja listausta arvioitavista rakennuksista, ja tältä pohjalta arvioinnit on käynnistetty, kertoo kaupunkikuva-arkkitehti Juha Kylliö Turun kaupungilta.

Varsinainen kiire asialla ei vielä ole, sillä lain mukaan arvioinnit pitää tehdä vuoden 2019 aprillipäivään mennessä. Esimerkiksi Helsingissä asian suhteen on edetty hitaammin. Rakennetun omaisuuden hallintapäällikön Sari Hildénin mukaan kaupunki ei ole vielä aloittanut nykylain mukaisia arviointeja.

– Olemme kuitenkin tehneet kaupungin omistamista halleista arviota muutama vuosi sitten Laukaassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen, Hildén kertoo.

Tampereen tarkastuslistalla tunnettuja rakennuksia

Tampereella arvioinnit ovat juuri käynnissä ja arvioitavia kohteita on parisenkymmentä. Turusta ja Helsingistä ei osattu vielä kertoa arvioitavien kohteiden tarkkaa lukumäärää.

Tampereella urheilu- ja uimahallien lisäksi kaupungin omistamia arvioitavia kohteita ovat esimerkiksi Tampere-talo, Rollikkahalli ja Ratinan stadionin pääkatsomon lippa, johon kaupunki suunnittelee samassa yhteydessä peruskorjausta.

Tampere pyrkii tekemään hallilain mukaiset tarkastukset pitkälti tulevan syksyn aikana. Alustavissa tarkastuksissa ei ole havaittu sellaisia vikoja tai puutteita, jotka aiheuttaisivat välitöntä vaaraa.

Alkuviikolla Yle uutisoi, että kymmenistä teräsrakenteisista halleista oli löytynyt riskirakenteita. Tampereen kaupungin nyt tarkastamat rakennukset eivät olleet kyseisellä listalla.

Edes sade ja kipeät polvet eivät pelota – Innokkaimmat pitää hätistellä illalla pois yleisökaivauksilta

Tursiannotko Pirkkalassa on niin runsas arkeologinen aarreaitta, että sen kaivauksista pääsee myös yleisö osalliseksi.

Paikka löytyi sattumalta viitisen vuotta sitten, kun Pyhäjärven rantaan suunniteltiin pyörätietä. Kotolahden rannalla on ollut viikinkiaikainen hämäläiskylä, jonka elämää esitellään parhaillaan museokeskus Vapriikissa Tampereellla.

Arkeologisia kaivauksia on tehty Tursiannotkossa joka vuosi. Tutkittavaa riittää vielä pitkälle tulevaisuuteen. Kaivaukset kiinnostavat yleisöä, ja työ vie niin mennessään, että osa pitää illalla melkein hätistää kaivauksilta pois.

Emmi Liinalaakso
Emmi Liinalaakso on toista päivää Tursiannotkossa. Tällä kertaa löytölistalla oli jo palanutta savea ja luunpala.Anna Sirén / Yle

Keskiviikkona innokkaat harrastajat tulivat paikalle yleisökaivauksiin sateesta huolimatta. Edes hankala työasento ja polvien kipeytyminen eivät harmita.

Harrastajien päästäminen ammattilaiskaivauksille palvelee sekä tieteellistä tutkimusta että tuo arkeologiaa tutummaksi.

– Arkeologian työmenetelmät tulevat tutuiksi, ja oman historian selvittäminen ihan konkreettisesti, arkeologi Ulla Moilanen Pirkanmaan maakuntamuseosta sanoo.

Kokonaisen kylän löytyminen on ollut poikkeuksellisen hieno löytö, ja se on osaltaan houkuttanut yleisöä kaivauksille.

– Yleensä rautakaudelta tiedetään kalmistoja. Nyt löydettiin kokonainen kylä. Taloja on ollut ainakin neljä, ja tietysti erilaisia ulkorakennuksia, kertoo Vapriikin tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola.

Tämän kesän kaivauksissa on löydetty mm. lasihelmen ja luuneulan kappaleet. Pirkanmaan maakuntamuseosta kerrotaan, että värikäs lasihelmen kappale ajoittuu viikinkiajan loppupuolelle.

Arkeologinen kaivaus Tursiannotkossa
Sangot ja kihvelit odottivat ottajaansa keskiviikkoaamuna. Yleisökaivaukset ovat niin suosittuja, että varauskirjat täyttyvät alta aikayksikön. Tälläkin kertaa kaikki ilmoittautuneet saapuivat paikalle sateesta huolimatta.Anna Sirén / Yle
Maa-aineen seulontaa arkeologisella kaivauksella Pirkkalassa
Kun kaivajan ämpäri on täynnä, maa-aines seulotaan. Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Ulla Moilanen (keltaisessa liivissä) opastaa sekä siivilän käytössä että löytöjen noukkimisessa.Katri Rauska / Yle
Kalan nikama kämmenelle
Tämä jäi siivilään: ammoin ateriaksi päätyneen ison kalan nikama. Mistä kalalajista on kyse, selvinnee tarkemmissa tutkimuksissa.Anna Sirén / Yle
Markus Kujanpää
Suomen metallinetsijöiden Pirkanmaan toiminnanjohtaja Markus Kujanpää käväisi Tursiannotkon kaivauksilla. Hänen harrastusuransa huippu osui viime perjantaihin, kun Sastamalasta löytyi harvinainen koristeltu solki rautakaudelta. Löytäjä kuvasi aarretta sellaiseksi, josta ei ole voinut haaveilla edes villeimmissä unelmissa.Anna Sirén / Yle

Lue myös: Viikinkiajan kylässä paiskittiin töitä ja herkuteltiin possunlihalla – Vapriikki vie aikamatkalle vuoteen 1017

Suurin osa vasenkätisistä on oikeastaan molempikätisiä – nyrkkeilijälle ominaisuudesta on vain etua

Arkikielessä kätisyys määräytyy sen mukaan, kummalla kädellä ihminen kirjoittaa. Tutkimuksissa asiaa kuitenkin katsotaan useammalta eri kannalta. Kummalla kädellä kirjoittaa, heittää palloa, käyttää saksia tai lusikkaa, entä kummalla sytyttää tulitikun tai avaa kannen.

– Suurin osa oikeakätisistä tekee melkein kaikki oikealla kädellä. Vasenkätisistä puolestaan enemmistö on sellaisia, jotka tekevät jotain oikealla ja osan vasemmalla, kertoo neurotieteen professori Eero Castrén.

Vähemmistö vasenkätisistä on pelkästään vasenkätisiä. Vielä pienempi osuus ihmisistä on ambidekstroja, eli osaavat esimerkiksi kirjoittaa yhtä hyvin kummallakin kädellä.

Vasenkätinen yllättää

Kätisyyden määräytymisestä on yllättävän vähän tutkimustietoa. Geenit ovat jonkinlaisessa roolissa: kahden vasenkätisen lapsella on suurempi todennäköisyys tulla vasenkätiseksi kuin oikeakätisten lapsilla.

– Asiaa on tutkittu yllättävän vähän siihen nähden, kuinka yleinen tila on. Osittain tämä johtuu siitä, että kätisyyden määrittely on aika vaikeaa, Eero Castrén sanoo.

Urheilussa massasta poikkeavasta kätisyydestä on etua. Vasenkätinen on yllättävä vastus. Jos esimerkiksi lyö tennistä vasemmalla kädellä, on etua siitä, että pystyy lyömään kämmenlyöntiä toisen rystypuolelle.

Jonkin verran kätisyyttä on urheilussa pyritty opettamaankin nuorille varhain. Esimerkiksi jääkiekossa vasenkätisestä voi tulla parempi pelaaja, kun suurin osa pelaajista on oikeakätisiä.

Satu on tyypillinen molempikätinen

Hyvä esimerkki tyypillisestä vasenkätisestä on akaalainen nyrkkeilijä Satu Lehtonen, 31. Hän kirjoittaa vasemmalla, mutta tekee monta muuta asiaa oikealla kädellä.

Esimerkiksi vasenkätisten saksia Lehtonen ei ole tarvinnut, sillä saksia hän käyttää oikealla kädellä. Myös heitot hoituvat oikealla.

Aiemmin monia vasenkätisyyteen taipuvia yritettiin pakottaa oikeakätiseksi. Lehtoselle nämä kokemukset ovat kuitenkin jääneet vähiin.

– Ainut kokemus liittyy koulussa nokkahuilun soittamiseen. Sitä olisin soittanut vasenkätisesti, mutta minut opetettiin soittamaan huilua oikeakätisesti, koska se näytti paremmalta rivissä, Lehtonen nauraa.

Henkilö kirjoittaa vasemmalla kädellä
Vasenkätinen kirjoittaja työntää kynää. Mirja Kolttola

Suuria ongelmia vasen- tai itse asiassa molempikätisyys ei ole Lehtoselle aiheuttanut. Monen vasemmalla kädellä kirjoittavan ongelmaakaan ei ole: paperi ei sotkeennu, kun käden asento on sellainen, ettei kämmennurkka pyyhi kirjoitettua tekstiä.

– Tussitaululle sen sijaan on vähän vaikeampaa kirjoittaa. Se on oikeastaan ainoa asia, missä olen huomannut vaikeutta.

Lehtonen ei tiedä, mistä on vasenkätisyyden ominaisuudekseen saanut. Hänen vanhempansa ja myös oma tytär ovat oikeakätisiä.

Vasenkätinen nyrkkeilijä on harvinainen ja haluttu

Nyrkkeilyssä vasenkätisyydestä on selvä hyöty. Harva nyrkkeilijä on vasenkätinen, ja siksi suurin osa vastuksista on oikeakätisiä.

Ottelutilanteessa vasenkätinen on siis normaalista poikkeavalla tavalla yllättävä vastus. Kilpailutilanteessa pitää hoksata esimerkiksi vastustajan kiertosuunta. Satu Lehtonen yllättää nyrkkeilyssä vasenkätisyyden lisäksi molempikätisyydellä.

– Jalkani ovat vasenkätisten asennossa, eli oikea jalka edessä. Kuitenkin oikea käteni, eli nyrkkeilyssä etummainen käsi on vahvempi. Siinä molempikätisyydestä on hyötyä.

Satu Lehtonen on nyrkkeillyt kilpaa viisi vuotta, elokuun alussa tiedossa ovat Euroopan mestaruuskisat. Jo harrastuksen alussa huomattiin kätisyyden edut.

– Valmentaja bongasi heti, että olen vasenkätinen. Venäjällä ja Kuubassa on paljon nyrkkeilijöitä, ja niissä maissa osasta jopa tehdään vasenkätisiä.

Lehtoselle molempikätisyydestä on etua myös lähihoitajan työssä. Hän työskentelee pääsääntöisesti ensiavussa ja tekee potilaille kipsejä.

– Jotkut sanovat, että hoitotoimenpiteitä on vaikeampi tehdä toiselta puolelta, minulle puolella ei ole väliä.

Aivojen vuoksi kätisyyttäkin voi harjoitella

Kun laittaa kädet ristiin, menee päällimmäiseksi tavallisesti aina sama peukalo. Kun sitten yrittää ristiä kädet niin, että päällimmäiseksi tuleekin eri peukalo kuin tavallisesti, tuntuu oudolta: aivot menevät mutkalle, koska eivät ole tottuneet tekemään asiaa eri tavalla.

Tämä johtuu siitä, että ihmisen aivot ohjaavat käsien liikettä. Oikea käsi saa käskyt vasemmalta aivopuoliskolta, vasen käsi puolestaan oikealta. Neurotieteen professorin Eero Castrénin mukaan tutkimuksessa on saatu kuvantamistuloksia, joiden mukaan vasenkätisillä aivopuoliskojen väliset yhteydet ovat tehokkaammassa käytössä.

Vasenkätisillä on yliedustus kaikkein heikoimmin ja toisaalta myös parhaiten pärjäävien joukossa. Jos oikeakätinen on luova, siihen ei niin kiinnitetä huomiota, mutta jos vasenkätinen on luova, ajatellaan että ne liittyvät yhteen. Neurotieteen professori Eero Castrén

Sen sijaan käsitys oikeakätisiä luovemmista vasenkätisistä on vaikea todentaa, siitä tutkimusta ei ole.

– Se on todettu, että vasenkätisillä on yliedustus kaikkein heikoimmin ja toisaalta myös parhaiten pärjäävien joukossa. Jos oikeakätinen on luova, siihen ei niin kiinnitetä huomiota, mutta jos vasenkätinen on luova, ajatellaan että ne liittyvät yhteen.

Aivojen kannalta molempikätisyyden harjoittamisesta olisi hyötyä, eli heikommalle kädelle voi antaa treeniä esimerkiksi siirtämällä hiiri oikeasta kädestä vasempaan.

– Aivojen harjoittaminen on aina hyödyllistä. On hyvä treenata uusia asioita, sillä aivot kehittyvät harjoituksesta ja stimulaatiosta, Eero Castrén toteaa.

TWITTER

NAAPURIAPUA

Kirjaudu mukaan maksuttomaan Nappi Naapuri -palveluun ja pyydä tai tarjoa naapuriapua

nappinaapuri.fi

KUUKAUDEN KYSYMYS

Tesoman Olkkarissa (Ristimäenkatu 35) järjestetään kursseja. Millainen luonnonantimiin liittyvä kurssi kiinnostaa sinua?

Katso tuloksia

Latautuu ... Latautuu ...