TWITTER

AJATUS

Tesoma-portaali on Tesoman alueen yhteinen internetsivusto, joka kokoaa tietoa Tesomasta, sen julkisista ja yksityisistä palveluista, tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista.

Portaali tarjoaa alueen toimijoille ja asukkaille sähköisen osallistumis-, vaikuttamis- ja keskustelukanavan. Tesomalla toimiville yhdistyksille, yrityksille ja taloyhtiöille se voi toimia oivana esittäytymispaikkana.

Tesoma-portaali toteutetaan yhteistyössä alueen asukkaiden, yhdistysten ja yritysten kanssa. Katselet parhaillaan portaalin ensimmäistä perusversiota. Tätä alustaa on tarkoitus lähteä yhdessä muokkaamaan.

LISÄTIETOJA:

Projektikoordinaattori
Johanna Kurela
p. 040 139 1539
johanna.kurela(at)tampere.fi

Loading...

Tervetuloa tesomalaisten yhteiselle kohtaamispaikalle!

Täältä löydät tietoa Tesoman seudun tapahtumista, toimijoista ja palveluista. Pääset jakamaan ajatuksiasi ja muistojasi alueesta sekä keskustelemaan aluetta yhdistävistä aiheista.

Tesomajärvi • Ristimäki • Tohloppi • Epilänharju • Rahola • Ikuri • Lamminpää • Haukiluoma • Myllypuro • Kalkku

TAPAHTUMAT

Isoja ja pieniä tapahtumia Tesomalla – ilmoita oma tapahtumasi mukaan

kesä
27
ti
09:30 Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
kesä 27 @ 09:30 – 14:00
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tesoman Olkkarissa toimii Kotipirtti ry:n nuorten pyörittämä kesäkahvila arkisin klo 9.30-14.00 5.6.-28.7. välisen ajan. Tarjolla on edullisesti kahvia, mehua ja itse tehtyjä leivonnaisia. Herkuttelun ohessa voi pelata lautapelejä. Olkkarissa on[...]
10:00 Ulkokuntosaliliikuntaa Jurvalanp... @ Jurvalanpuisto
Ulkokuntosaliliikuntaa Jurvalanp... @ Jurvalanpuisto
kesä 27 @ 10:00 – 11:00
Ulkokuntosaliliikuntaa Jurvalanpuistossa liikuntaluotsien kanssa @ Jurvalanpuisto | Tampere | Suomi
Jurvalanpuistossa on tiistaisin mahdollisuus liikkua ulkokuntosalissa liikuntaluotsien seurassa. Ryhmä on maksuton eikä edellytä ennakkoilmoittautumista. Tervetulleita mukaan kuntoilemaan! Liikuntaluotsien lisäksi toiminnassa ovat mukana kaupungin liikuntapalvelujen liikunnanohjaajat ja Nääsville ry:n fysioterapeutit. Liikuntaluotsit ovat vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka tarjoavat seuraa[...]
kesä
28
ke
09:30 Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
kesä 28 @ 09:30 – 14:00
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tesoman Olkkarissa toimii Kotipirtti ry:n nuorten pyörittämä kesäkahvila arkisin klo 9.30-14.00 5.6.-28.7. välisen ajan. Tarjolla on edullisesti kahvia, mehua ja itse tehtyjä leivonnaisia. Herkuttelun ohessa voi pelata lautapelejä. Olkkarissa on[...]
10:00 Mummukerho @ Tesoman Olkkari
Mummukerho @ Tesoman Olkkari
kesä 28 @ 10:00 – 14:00
Mummukerho @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Mummukerho on avoin kerho ikäihmisille. Kokoontumisia on säännöllisesti kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Toiminta on ohjaamatonta vapaata oleskelua ja yhdessäoloa. Mummukerhossa jutellaan, kahvitellaan, tehdään käsitöitä ja pelataan. Torstaisin on kokkailupäivä, jolloin[...]
13:00 Lavis-lavatanssijumppa Ikurissa @ Ikurin Virelä
Lavis-lavatanssijumppa Ikurissa @ Ikurin Virelä
kesä 28 @ 13:00 – 14:00
Lavis-lavatanssijumppa Ikurissa @ Ikurin Virelä | Tampere | Suomi
Lavis-lavatanssijumppa on uusi hauska, helppo ja hikinen liikuntamuoto, jota tanssitaan ilman paria. Tunnilla tanssitaan tuttuja lavatanssilajeja, kuten humppaa, valssia, polkkaa, foxia, salsaa, jenkkaa, rockia/jivea, cha chaa ja sambaa. Tunnilla opit[...]
14:00 Etsivän työn Välilyönti Olkkarissa @ Tesoman Olkkari
Etsivän työn Välilyönti Olkkarissa @ Tesoman Olkkari
kesä 28 @ 14:00 – 17:00
Etsivän työn Välilyönti Olkkarissa @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Välilyönti on 16-29-vuotiaille nuorille avoimien ovien asiointipiste, jossa tarjotaan neuvontaa ja tukea esimerkiksi palveluiden saavuttamiseen. Ohjaajat voivat auttaa muun muassa asunnon hakemisessa ja kouluun pyrkimisessä sekä erilaisten lomakkeiden täyttämisessä. Järjestäjänä Tampereen Etsivä työ.
16:00 Tesoman Miästen kuntosalivuoro @ Ikurin liikuntahalli
Tesoman Miästen kuntosalivuoro @ Ikurin liikuntahalli
kesä 28 @ 16:00 – 18:00
Tesoman Miästen kuntosalivuoro @ Ikurin liikuntahalli | Tampere | Suomi
Tesoman Miähille varattu kuntosalivuoro Ikurin liikuntahallilla. Tervetuloa reenaamaan!
kesä
29
to
09:00 Tesoman Miästen avoimet ovet @ Ristimäenkatu 37 (asukastupa)
Tesoman Miästen avoimet ovet @ Ristimäenkatu 37 (asukastupa)
kesä 29 @ 09:00 – 12:00
Tesoman Miästen avoimet ovet @ Ristimäenkatu 37 (asukastupa) | Tampere | Suomi
Tesoman Miästen avoimet ovet. Tervetuloa kahvittelemaan ja vaihtamaan ajatuksia!
09:30 Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari
kesä 29 @ 09:30 – 14:00
Kesäkahvila avoinna @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Tesoman Olkkarissa toimii Kotipirtti ry:n nuorten pyörittämä kesäkahvila arkisin klo 9.30-14.00 5.6.-28.7. välisen ajan. Tarjolla on edullisesti kahvia, mehua ja itse tehtyjä leivonnaisia. Herkuttelun ohessa voi pelata lautapelejä. Olkkarissa on[...]
10:00 Mummukerho @ Tesoman Olkkari
Mummukerho @ Tesoman Olkkari
kesä 29 @ 10:00 – 14:00
Mummukerho @ Tesoman Olkkari | Tampere | Suomi
Mummukerho on avoin kerho ikäihmisille. Kokoontumisia on säännöllisesti kolme kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Toiminta on ohjaamatonta vapaata oleskelua ja yhdessäoloa. Mummukerhossa jutellaan, kahvitellaan, tehdään käsitöitä ja pelataan. Torstaisin on kokkailupäivä, jolloin[...]

INSTAGRAM

#tesoma

Something is wrong. Response takes too long or there is JS error. Press Ctrl+Shift+J or Cmd+Shift+J on a Mac.

TESOMAN BLOGI

Nuorten 5 parasta hengailumestaa Tessulla kesällä!

– Kesäreportteri Meeri Järvi, kuvat ja teksti

Kyselin tesomalaisilta nuorilta heidän lempipaikkaansa Tesomalta. Alla viisi suosituinta.

1. Tesoman ranta

Tessun ranta on ehdoton ykkönen kesän hengailupaikoista Tesomalla. Rannalla on rauhallista ja siellä saa kerätä ajatuksiaan. Rannalta ei kukaan tule heittämään pois, vaan siellä saa olla rauhassa kavereiden kanssa.

Siellä on myös hyvät puitteet, sillä sinne on rakennettu viime vuosina pukukopit, wc:t ja lentopalloverkko. Hiekka on pehmeää ja se odottaa uusia jalkoja luomaan ikimuistoisia kesäiltoja kavereiden kanssa. Lähellä on myös K-market, josta saa helposti rantamässyt messiin.

2. Länsiportti

Länä on ollut jo kauan nuorten suosima hengailupaikka. Niinpä se löytyy myös tältä listalta.

Kaupasta saa ostettua herkkuja kesäpäiviin ja sen läheisyydessä on kiva hengailla kavereiden kanssa. Tämänhetkinen työmaa vie kuitenkin paljon pisteitä pois, mutta uuden rakennuksen valmistuttua pisteet varmasti moninkertaistuvat.

3. Nokian autogrilli

Autogrilli tunnetaan paremmin nimellä Tessun kioski. Kioski on täydellinen paikka mennä syömään kesällä kavereiden kanssa. Hyvällä säällä voi syödä ulkona ja hieman huonommalla sisällä. Sieltä saattaa saada myös ilmaisen tikkarin jos hyvä säkä käy. 😉

4. Tesoman kirjasto ja kirjaston kallio

Neljäntenä on Tesoman kirjasto ja sen vieressä sijaitseva kallio. Kirjastossa voi olla rauhassa ja uppoutua kirjoihin. Hyvällä säällä on aivan loistava idea lainata kirja ja mennä viereiselle kalliolle lukemaan sitä ja nauttimaan auringosta. Kalliolta näkee hyvin Tesoman liikekeskuksen, joten päivän saa hyvin kulumaan katselemalla ympäröivää elämää. Kallio on myös täydellinen paikka piknikille isommankin kaveriporukan kanssa.

5. Vesitorni

Tesomajärven koulun vieressä sijaitseva vesitorni on hyvä ja rento paikka hengailla. Sielä voi paistatella aurinkoa ja nauttia hyvästä seurasta. Nurmella voi myös pelailla erilaisia ulkopelejä. Tämäkin paikka on hyvä piknikille.

 


 

Lue lisää Meerin kirjoittamia juttuja Tesoma-blogissa:
Ihanaa mutta haikeaa – vastavalmistuneen ajatuksia

26.6.2017|

Kohti siistimpää Tesomaa

Kesäsiistijöiden tukikohtana oli Tesoman Olkkari Ristimäenkadulla. – Kuva Riina Kokkonen.

Kesäreportteri Riina Kokkonen

Reipas työilmapiiri ja rento tunnelma välittyy Tesoman Olkkarista, jonne on kokoontunut viisi nuorta kesätyöntekijää pitämään ruokataukoa. Hyvä ryhmähenki ja iloinen tunnelma tekevät työstä kuin työstä paljon mukavampaa, ja sitä ei puutu näiltä kesätyöntekijöiltä. Kaksi viikkoa Tesoman kesäsiistijöinä toimineille nuorille kesätyö oli ensimmäinen ja mieluisa.

Fanni (16 v.), Arttu (16 v.), Topias (15 v.), Rosa (16 v.) ja Otso (15 v.) ovat tehneet hyvää työtä kahden viikon ajan Tesoman siisteyden hyväksi. Penkit ovat saaneet uutta maalia pintaan ja roskia on kerätty kävellen ympäri Tesomaa reippaasti yli 50 km. Kesätyöläiset ovat myös kitkeneet haitallista jättipalsamia.

Keltaisissa työliiveissäkin näkyi viimeisenä päivänä työn jälki. Nuoret kesätyöläiset voivat suunnata nyt energiansa loman viettoon alkukesän ahkeran uurastuksen jälkeen. Vähän rahaa takataskussa auttaa varmasti loppuloman suunnitelmissa.

Tessun iloiset kesäsiistijät viimeisenä työpäivänään. Tällä kierroksella roskia löytyi pari muovipussillista. – Kuva Minna Kalli.

Mitä Tesoma kaipaa?

Suurimmalle osalle kesäsiistijöistä Tesoman alue oli jo ennestään hyvin tuttu. Tesoma on uudistumassa hurjaa vauhtia ja hyviä ideoita mukavamman ja siistimmän Tesoman luomiseen löytyi näiltä nuorilta.

Kävin haastattelemassa kesäsiistijöitä, ja he kertoivat omia ideoita, kuinka mukavuutta saisi lisättyä. Puiston penkit ja kukkaistutukset toisivat mukavuutta ja tekisivät Tesomasta viihtyisän. Valoisuutta ja avaruutta Tesoma kaipaisi lisää. Nuorille mieluisia, kaikille avoimia ja hyväkuntoisia liikuntapaikkoja kuten koripallokenttiä voisi uusia tai rakentaa.

Tehdään yhdessä Tesomasta roskaton!

Siistijät saivat päivittäin saaliikseen useita kottikärryllisiä metsään ja teiden varsille heitettyä roskaa. Merkillisin löytö oli palasiksi pirstottu pölynimuri. – Kuva Minna Kalli.

Ahkerat kesätyöntekijät keräsivät paljon roskia erityisesti teiden varsilta ja ojista.  He kertoivat, että roskaa oli erityisen paljon ensimmäisinä päivinä. Jokaiselle päivälle riitti kuitenkin työtä.

”Roskaaminen ei johdu roskiksien puutteesta, sillä niitä löytyy”, kertoivat kesäsiistijät. Olisi hyvä jos jokainen huolehtisi omasta osuudesta ja tekisi Tesoman alueesta siistin ja mukavan paikan asua. Kaikkien velvollisuus on kerätä omat roskat roskiin.

Älä roskaa! Samalla teet suuren palveluksen luonnolle ja edistät viihtyvyyttä.

 

20.6.2017|

Minetit joukkuevoimistelun maailmanmestariksi

– Tesoman nuori kesäreportteri Riina Kokkonen, kuvat Carita Berg

Joukkuevoimistelun junioreiden joukkue Minetit Elite on tuore maailmanmestari. Joukkueessa kilpailee voimistelijoita Helsingistä ja Tampereelta. Joukkue on yhdistetty 2017, ja he alkoivat harjoitella tammikuussa yhdessä. Valmistautuminen aloitettiin heti MM- kisoja varten.

Joukkue harjoittelee yhdessä joka viikonloppu, vuoroviikoin Tampereella ja Helsingissä.

 

Harjoitukset seitsemän kertaa viikossa

Haastattelin Minetti Eliten voimistelijaa Enni Söderlingiä (15 v.) voimisteluun liittyvistä asioista.

Mikä pitää motivaatiota yllä?
– Saa harjoitella joukkueen kanssa ja nähdä tulokset rankan harjoittelun jälkeen.

Mitä lähdette tavoittelemaan seuraavaksi?
– Ensi syksynä on Bulgariassa EM-kisat, joissa tavoitteena on kirkkain mitali.

Onko Ikurin liikuntahallissa tarpeeksi hyvät olosuhteet harjoitella?
– Ikurin liikuntahallissa on kaksi kanveesia, jotka ovat välttämättömät alustat harjoitteluun. Ikurin liikuntahallilla on hyvät harjoitusolosuhteet.

Miten kuljet harjoituksiin?
– Kuljen kyydillä, mutta matkaan ei mene kauaa. Joka toinen viikonloppu kuljemme joukkueen kanssa junalla Helsinkiin harjoituksiin.

Jääkö sinulla aikaa muuhun kuin kouluun ja harrastukseen?
– Minulla on harjoitukset 7 kertaa viikossa, joten aikaa ei ole hirveästi muuhun. Kesäisin viikossa on yksi vapaapäivä, jolloin saatan nähdä muita kavereitani.

Kuinka kauan olet harrastanut joukkuevoimistelua ja kuinka monta voimistelijaa joukkueessanne on?
– Olen harrastanut 8 vuotta. Joukkueessamme on 8 voimistelijaa, ja suurin osa heistäkin on harrastanut noin 8 vuotta tai alle.

 

Ikurin liikuntahalli

Tampereen Ikurissa sijaitseva vanha teollisuuskäytössä ollut halli on korjattu nykypäivän vaatimukset täyttäväksi liikuntahalliksi. Erilaisia tiloja hallissa on yhteensä 10 000 neliömetrin verran. Tiloiltaan ja käyttäjämääriltään halli on Pohjoismaiden suurimpia voimistelu- ja tanssikeskuksia.

 

14.6.2017|

Ihanaa mutta haikeaa – vastavalmistuneen ajatuksia

– Tesoman nuori kesäreportteri Meeri Järvi

Kesäkuun alussa juhlittiin monessa tesomalaisessa kodissa ylioppilaaksi tai ammattiin valmistunutta nuorta.

”Nyt kun tuo kolmen vuoden uurastaminen koulun penkillä on ohi, voin vain olla tyytyväinen nähdessäni sen kantaman hedelmän. Lukuisat oppitunnit, kurssit ja kokeet ovat takanapäin, mutta jano uuden oppimiseen ei ole sammunut. Uusi koulupaikka, armeija ja oman elämän rakentaminen ovat seuraavia koitoksia edessäni. Odotan jo innolla tulevaisuuden tuomia haasteita, kokemuksia ja onnistumisia. Odotan myös epäonnistumisia, sillä ne ovat mielestäni elämän suuri anti. Ilman epäonnistumisia olisi vaikea tuntea tämänhetkistä iloa menestyksestäni kirjoituksissa. Epäonnistumiseni saavat onnistumisen tuntumaan hyvältä.” – Samuli, ylioppilas 2017.

Moni tesomalainen valmistui tänä keväänä ammattiin, ylioppilaaksi tai molempiin. Itse valmistuin lähihoitajaksi ja ylioppilaaksi.

Fiilis valmistumisesta on todella ristiriitainen. On ihanaa, kun on suorittanut taas yhden koulun loppuun, mutta haikeaa jättää kaverit ja jäädä niin sanotusti tyhjän päälle. Edessä on suuret valinnat. Joko kouluun tai töihin, tai välivuoden pitäminen.

Moni lähtee valmistumisen myötä muualle asumaan opiskeluiden perässä, kun taas osa jää kotikonnuilleen. Jokaiselle on kuitenkin edessä suuria muutoksia. Se sama tuttu kaveriporukka jää taakse ja yhteyden pitäminen voi olla hankalaa. Vanha koulu vaihtuu ehkä uuteen ja sen opettelemiseen menee taas oma aikansa.

Muutos on kuitenkin hyvä ja kannustava. Meillä on elämä edessä ja voimme tehdä miltei mitä vain. Tesomalainen Tessa, ylioppilas 2017, on päättänyt pitää välivuoden tehdäkseen töitä ja rentoutuakseen, kunnes jatkaa seuraavaan kouluun.

Minusta on aika siistiä, että valmistuin juuri sinä vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Se tuo mielestäni lisää kunnioitusta tämän vuoden valmistuneille. Valmistuminen on kuitenkin aina iso ja tärkeä asia. Meidän tulee siis olla ylpeitä suorituksestamme, vaikka numerot eivät olisikaan ihanteellisia. Me olemme tehneet töitä sen eteen ja ansainneet sen. Meidän tehtävä on kannustaa muitakin valmistumaan ja hyödyntää oppimiamme asioita.

Onnea kaikille valmistuneille!

13.6.2017|

Kesää nuorisopalveluilta!

– Nuoriso-ohjaaja Risto Pajari, Tesoman nuorisokeskus

Kesälomat siintävät jo aivan nenän edessä, osalla sellainen lienee jo alkanutkin! Myös Tesoman ”nuorkan” vilkas kevätkausi alkaa olla paketissa viimeistä päättäri-iltaa vaille. Valitettavaa on, että nuorisokeskus avaa ovensa lapsille ja nuorille seuraavan kerran vasta 10.8., mutta tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö kaupungissa tapahtuisi muuten nuorisolle suunnattua ohjelmaa pitkin kesää!

Tesoman omia nuoriso-ohjaajia voi nähdä kesä- ja heinäkuun aikana mm. Kalevassa lasten liikennepuistossa sekä keskustassa Laikunlavan kupeessa sijaitsevassa jäätelökahvilassa töissä yhdessä nuorten kanssa.

Tarvitsetko työkokemusta? – Hae mukaan leirille!

Jos olet 15–17-vuotias nuori, jolla ei ole vielä työkokemusta ja haluaisit ansaita hieman taskurahaa, vielä ehtii hakemaan mukaan esimerkiksi Kohti Työelämää -leirille!

Leiri järjestetään Antaverkan leirikeskuksella Ylöjärvellä 31.7.–4.8. Se on maksuton, sisältää täyden ylläpidon ja pitää sisällään monenlaisia työtehtäviä leirikeskuksen kunnostustöistä aina keittiötöihin. Palkka viikon leiristä on 100 € (veronalaista tuloa).

Lisätietoa leiristä antaa nuoriso-ohjaaja Kai Heine (puh. 050 322 6359, sposti: kai.heine@tampere.fi). Linkki hakulomakkeeseen: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11702/lomake.html.

Parhaat koulunpäättäjäisbileet Pakkahuoneella

Lauantaina 3.6. erinomaisena vaihtoehtona lähteä juhlimaan koulujen päättymistä päihteettömästi on Pakkahuoneelle nuorisopalveluiden järjestämä Turn on summer -tapahtuma nuorille. Kello 18–22.30 tapahtumassa ovat mukana mm. tubettaja Jaakko Parkkali, Seksikäs Suklaa, Dosdela & VG, Diison, PastoriPike sekä Mäkki! Eli ohjelmaa riittänee moneen makuun, sisään pääsee ilmaiseksi puhaltamalla ovella nolla promillea.

Moni nuori suuntaa luultavasti tänäkin vuonna koulujen päättymisiltana Rosendahlin rantaan Tampereen Pyynikille. Poliisi valvoo tehostetusti aluetta lauantaina ja mukana illassa on myös useita nuorisopalveluiden työntekijöitä sekä mm. vapaaehtoisia vanhempia valvomassa illan kulkua. Nuorten vanhempia kehottaisin pitämään puhelimen päällä ja pitämään yhteyttä illan aikana omiin nuoriin. Suosittelen myös käymään vaikka iltakävelyllään lähipuistossa tai vaikka Rosendahlin rannassa, sillä poliisi tarvitsee avukseen kaikki mahdolliset silmäparit. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että tämä saattaa olla monelle hyvin silmiä avaava kokemus! Väkivaltatilanteista ja häiriökäyttäytymisestä voi ilmoittaa suoraan numeroon 112.

Loppusanoina haluaisin toivottaa leppoisaa ja lämmintä kesää kaikille. Peace! Rentoutukaa.

 

1.6.2017|

Tesomalla tehdään tulevaisuutta

 – Apulaispormestari Mikko Aaltonen, Tampereen kaupunki

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muutoksessa. Koko maassa toteutetaan maakuntauudistus ja sen osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eli sote-uudistus. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulta maakuntien vastuulle.

Uudistuksessa myös palveluiden tuottajien määrä tulee kasvamaan. Aikaisemmin suurimmasta osasta palvelutuotantoa vastasivat kunnat mutta nyt palvelutuotantoon tulevat mukaan aikaisempaa laajemmin yritykset ja erilaiset järjestöt. Tällaisen koko maata ja suurta joukkoa palveluita koskevan uudistuksen läpivieminen ei ole helppoa eikä riskitöntä. Sen vuoksi onkin järkevää lähteä jo ennakkoon rakentamaan uuden mallin mukaista toimintaa.

Tesomalla on lähdetty rohkeasti katsomaan tulevaisuuteen ja järjestämään uuden hyvinvointikeskuksen palveluita uudella tavalla. Mukana palveluita tuottamassa on Tampereen kaupungin lisäksi myös yrityksiä ja järjestöjä.

Palveluita ryhdytään tuottamaan uudella tavalla eli allianssi-mallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palvelutuotannossa mukana olevat toimijat työskentelevät yhdessä sovitulla tavalla yhteisen päämäärän – tesomalaisten hyvinvoinnin – hyväksi.

Palvelut myös kootaan uudella tavalla samaan hyvinvointikeskukseen. Ajatuksena on, että näin toimimalla tesomalaisten on helpompi löytää ja saada palveluita. Samalla myös pyritään estämään palveluiden siiloutumista ja sitä, että jokainen toimija hoitaa ainoastaan tiettyä palvelua tai osa-aluetta. Tavoitteena on, että ihmistä ja hänen tarpeitaan katsotaan aina kokonaisuutena, jotta kulloinkin sopiva ja paras mahdollinen palvelu löytyy.

Ollaan muutoksesta ja sote-uudistuksesta mitä mieltä tahansa niin varmaa on, että muutos tapahtuu ennemmin tai myöhemmin emmekä me Tampereella pysty asiaan juurikaan vaikuttamaan. Meidän onkin siis parasta ryhtyä valmistautumaan muutokseen parhaamme mukaan niin, että Tampereella voidaan uusissa oloissa tuottaa parhaita mahdollisia palveluita tamperelaisille.

Muuttamalla palveluita jo ennen uudistuksen alkamista saamme aikaa valmistautua muutokseen ja ennen kaikkea

Tesomalla tullaan kokeilemaan uudenlaista lapsiperheiden asiakasneuvontaa. Kokeilu alkaa syksyllä. Palvelua kehitetään perheiden antaman palautteen pohjalta.

saamme arvokasta tietoa siitä, millaisilla uusilla tavoilla palveluita voidaan tuottaa ja millainen toimintatapa on paras mahdollinen. Tesoman hyvinvointikeskus ja uusi toimintamalli antavat meille tietoa ja kokemuksia. Samalla voimme kehittää palveluita sellaisiksi, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat tarvetta.

Hienoa olisi, jos tesomalaiset olisivat aktiivisesti mukana palveluiden kehittämisessä kommentoimalla palveluita ja esittämällä toiveita sekä ehdotuksia siitä millaisia palveluita Tesomalla tarvitaan ja millaisia niiden pitäisi olla. Kaupungin ja muiden palvelutuottajien tehtävänä on kuulla alueen asukkaita ja palveluiden käyttäjiä. Näin voimme kehittää Tesoman hyvinvointikeskuksesta palveluiden edelläkävijän, joka toimii mallina koko Suomen palveluille sote-uudistuksen edetessä.

 

 

17.5.2017|

Terveisiä Tesoman Olkkarista!

– Tesoman Olkkarin koordinaattori Minna Kalli

Olkkari sopii oivallisesti yhdistysten ja harrastusryhmien kokoontumisiin.

Tesoman Olkkari on ollut auki nyt kaksi kuukautta. Avajaisia vietettiin ystävänpäivänä noin sadan vieraan voimin herkutellen, juhlaohjelmasta nauttien ja Olkkarin toimintaan tutustuen. Tesoman katukuvassa Olkkarin avajaiset näkyivät sydänilmapallojen virtana, jota tulvi Ristimäenkadun suunnalta.

Olkkari on kaikkien ja kaikenikäisten tesomalaisten yhteinen tila, jonne voi tulla viettämään aikaa ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan.

Olkkari sijaitsee osoitteessa Ristimäenkatu 35, tesomalaisille jo ennestään tutun yhteisötalo Wihreän Puun naapurissa. Tiloihin saa vapaasti tulla tutustumaan! Käy vaikka illalla ikkunan takaa kurkistamassa Olkkariin, jos et heti rohkene astua sisään.

Mitä Olkkarissa voi tehdä?

Olkkarissa järjestetään asiointi- ja palveluneuvontaa, terveystietoiskuja, liikuntaa, käsityöryhmien kokoontumisia ja avointen kerhojen toimintaa. Toiminnoista osa on viikoittaisia ja osa satunnaisia. Avoimet kerhot kokoontuvat säännöllisesti mutta esimerkiksi terveyteen liittyviä tietoiskuja on tarjolla toistaiseksi satunnaisesti. Kaikki Olkkarissa järjestettävä toiminta on pääsymaksutonta.

Tarjonta vaihtelee viikoittain, joten kannattaa käydä säännöllisesti tarkistamassa Olkkarin tapahtumakalenterista, mitä mielenkiintoista on tulossa lähipäivinä.

Olkkarin kalenteri löytyy

  • Tesoman tapahtumakalenterista: www.omatesoma.net/calendar
  • Olkkarin ikkunasta
  • Olkkarissa olevalta ilmoitustaululta
  • Tesoman kirjastosta
  • Tesoman nuorisokeskuksesta

Olkkarin toimintaa järjestää Tampereen kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden lisäksi yhdistykset, seurat, ryhmät ja vapaaehtoiset.

Uusia toimijoita otetaan jatkuvasti mukaan. Tila on maksutta käytettävissä avoimeen, kaikille sopivaan toimintaan. Jos siis etsit kokoontumistilaa vaikkapa Italian-matkailuun, suklaan maisteluun tai lyriikkaan hurahtaneelle ryhmällesi ja haluat saada uutta väkeä joukkoon mukaan, niin Olkkari on oikea paikka teille!

Olkkarissa on myös tapahtumia

Tesoman munapuuhun ripustettuja värikkäitä pääsiäismunia taiteiltiin myös Tesoman Olkkarissa. – Kuva Teemu Keskinen.

Olkkari on mainio paikka myös tapahtumille.

Avajaisten lisäksi Olkkarissa on tähän mennessä järjestetty viikon mittainen munanmaalaustempaus. Se oli osa Tesoman suuria munanmaalaustalkoita, missä tesomalaiset maalasivat yhteensä tuhat upeaa munaa kirjaston pihaan pystytettyyn pääsiäismunapuuhun.

Nyt toukokuussa Olkkarissa on Vihreä Tesoma -viikon tapahtumia. Vihreä Tesoma on luontoon, siisteyteen ja kierrätykseen liittyvä tapahtumakokonaisuus. Näihin teemoihin liittyviä tapahtumia järjestetään eri puolilla Tesomaa ja sen lähialueita viikon ajan, 6.-13.5.2017. Osana tätä teemaviikkoa Olkkarissa on ammattijärjestäjän luento ja kierrätys- ja kirpputoripäivä.

Kesällä Olkkariin kaffille ja lautapelejä pelailemaan

Koulujen sulkiessa ovensa Olkkarissa avautuu nuorten ylläpitämä kesäkahvila. Kahvila on jatkoa edellisenä kesänä samassa tilassa olleelle Kotipirtin kahviotoiminnalle.

Kesä- ja heinäkuun ajan Olkkariin voi piipahtaa arkipäivisin kahvittelemaan ja nautiskelemaan paikan päällä leivotuista herkuista. Samalla voi pelailla lautapelejä yhdessä kavereiden tai muiden kahvilavieraiden kanssa. Voiko oikeasti olla sadepäivänä mukavampaa tekemistä kuin pelailla Afrikan tähteä ja mutustella tuoretta korvapuustia?

Taiteilijat, huhuu! Olkkarissa on näyttelytilaa

Olkkarista valmistellaan pienimuotoisille taidenäyttelyille sopivaa tilaa. Pikapuoliin seinät saadaan sellaiseen kuntoon, että ensimmäinen näyttely voidaan avata. Mitään huippuhienoa galleriatilaa ei ole luvassa mutta kuitenkin mukava tila pienimuotoisille taidenäyttelyille.

Nyt siis kaikki valokuvauksen, vesivärimaalauksen tai muun vastaavan harrastajat sekä keräilijät, menkäähän tutkimaan arkistojanne ja kootkaa aineistostanne hieno näyttely! Olkkari tarjoaa maksuttomat tilat kaikenikäisille harrastaja- ja ammattitaiteilijoille sekä keräilyn harrastajille.

Tule tutustumaan Olkkariin!

Olkkariin, sen tarjontaan ja tiloihin saa poiketa tutustumaan. Mottonamme on, että ”meillä on avoimet ovet silloin kun ovet ovat auki”. 🙂

Jos haluat varata Olkkarista tilan ryhmälle tai näyttelylle, ota minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.

Nähdään Olkkarissa! Tule ja ota se omaksesi.

Minna Kalli, minna.kalli@tampere.fi, p. 040 179 8663.

8.5.2017|

Lisää lääkäreitä vai lisää ystäviä?

Atte Vadén tutustumassa rakenteilla oleviin hyvinvointikeskuksen tiloihin 27.4.2017.

– Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Atte Vadén, Tesoman hyvinvointiallianssi

Jatkoa 28.4.2017 julkaistulle blogitekstille Hyvinvointikeskus Tesomalle – mikään ei muutu ja kaikki muuttuu

Vaikka tietomäärämme on vielä kovin vajavainen eikä ehkä ensi vuonna ole varaa analysoida kaikkien tesomalaisten perimää, niin tiedämme varsin hyvin, että suuri osa syövistä olisi helposti ehkäistävissä tai sydän- ja verisuonisairauksien takia menetetyt vuodet voisikin elää tai invalidisoituneena kärsityt vuodet viettää terveenä. Tämä tapahtuisi helposti – elämällä terveellisesti.

Ei niin että kaikki sairastaminen ja kärsiminen olisi ehkäistävissä. Samalla kun iso osa sairastamisesta olisi ehkäistävissä, on isoin osa esimerkiksi syövistä vain huonoa onnea.

Tämän sekä–että-tilanteen ymmärtäminen käykin joskus ylivoimaiseksi valintoja tekevälle ihmiselle. Toinen ei oikein motivoidu ottamaan pizzan rinnalle salaattia, ”kun kuollaan kumminkin”, ja toinen ei tohdi ottaa sitä yhtäkään ranskanperunaa, ”ettei vaan saa transrasvoja ja PAH-yhdisteitä”.

Toinen tavoitellessaan helppoa ja huoletonta elämää päätyy elämään paksusuoliavanteen kanssa, toinen tavoitellessaan täydellistä terveyttä tulee tuhlanneensa aikansa ja rahansa erikoisruokavalioihin, lisäravinteisiin ja suolihuuhteluihin ja kaikesta vaivasta huolimatta voi kuolla 30-vuotiaana leukemiaan vietettyään sitä ennen nuivan ja kuivan elämän.

Terveys ei lisäänny tableteilla

Iso kysymys myös on ”valintojen tekeminen”.

Kuinka paljon todellakin on kyse valinnoista. Kuinka moni on valinnut yksinäisyyden (merkittävä sairastuttaja ja tappaja sekin!), kuinka moni välttämättä haluaa jatkaa tupakointiaan, kuka haluaa juuritulehdukset hampaisiinsa ja kuka on ehdoin tahdoin halunnut ylipainoiseksi.

Lääkäri ei ole enää pitkään aikaan ollut shamaani, jolla on yksinoikeus salattuun tietoon ja jonka ohjeita noudatetaan ja totellaan sokeasti. Internet on tuonut tiedon kaikkien saataville, ja lääkäristä on tullut ammattilainen, joka neuvoo, valmentaa ja auttaa oikean tiedon äärelle ja tukee hyvissä valinnoissa. Tähän inhimilliseen kontaktiin eivät koneet tule vielä tässä vallankumouksessa pystymään, viidennessä sitten ehkä.

Kun 1800-luvun kaupunkilaiselta olisi kysytty, mitä kaipaisi maalle matkustamiseen, niin vastaus olisi ollut nopeampia hevosia. 1990-luvun alun pankkisalissa vuoroaan odottanut asiakas toivoi varmasti lisää pankkivirkailijoita. On täysin ymmärrettävää, että ministeriä myöden nyt toivotaan lisää lääkäreitä terveyskeskuksiin.

Haluan kuitenkin hiukan haastaa ajatusta, niin mielellään kuin niitä lääkäreitä lisäisinkin.

Jos haluamme terveyttä, niin ei se lisäänny antibiootin syönnillä flunssaan tai buranoiden syönnillä selkäkipuun. Jos haluamme hyvinvointia, niin ei se lisäänny jos puolet kansasta sairastuu tyypin 2 diabetekseen ja/tai masennukseen, vaikka monenmoista pilleriä ja piikkiä niidenkin hoitoon on lääketieteellä tarjota.

Naapurissa hyvinvoinnin edistäjä

Omalla kohdallani tärkein terveyttäni tukeva toimi ei ole ollut selän magneettikuvaus, Burana tai Ketorin, OMT-fysioterapeutilla käynnit tai ortopedin konsultaatiot.

Tärkein tekijä on ollut naapurin Marko.

Meillä on saman ikäiset lapset ja siten päädyimme aikanaan tekemisiin keskenämme. Eroni jälkeen minulla oli siipi maassa ja Marko taisi panna merkille, että nyt Vateeni on jo maannut tarpeeksi sohvalla ja ehdotti, että aletaanpa käydä yhdessä lenkillä.

Siitä päivästä alkaen olemme käyneet joka tiistai, kesät ja talvet, satoi tai paistoi, lenkillä ja päälle uimassa Kaukajärvessä. Sadat kerrat olisin varmasti keksinyt tekosyyn jäädä kotiin, jos yksin olisi pitänyt lähteä. Tai vaikka olisi yksin lähtenytkin, niin tylsää olisi ollut yksin ressuttaa ilman ystävää. Sinne lenkkipolulle kun jäävät paitsi selkäkivut, niin myös turhat murheet.

Unelma Tesomasta

Niinpä niiden lääkäreiden riittävyyden lisäksi toivon Tesomasta aluetta, jossa kenenkään ei tarvitsisi olla yksinäinen ja jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa ja toimia merkityksellisenä osana yhteisöään, ketään ei jätettäisi ulkopuolelle.

Diabeteslääkärinä toivon toki myös Tesomasta paikkaa, jossa liikkuminen ja liikunta ovat itsestään selvä osa jokaisen arkea.

Ja tietysti unelmoin, että läntisen Tampereen kauppojen karkkien, sokerilimsojen ja makkaroiden myynti romahtaa. Ja erityisesti toivon, että jokainen tesomalainen ajattelee kuinka voisi tehdä naapurin päivästä paremman ja miten voisi itse edistää hyvinvointiaan.

Jos kaikki unelmani toteutuisivat, ei minun tarvitsisi odottaa, että tekoäly päästää minut ennenaikaiselle osa-aikaeläkkeelle, te tesomalaiset voisitte tehdä sen jo nyt.

 


 

Lue lisää Tesoman hyvinvointikeskuksesta

Projektipäällikkö Riikka Helminen, Tesoman hyvinvointiallianssi:
Tesomalle käynnistetään hyvinvointikeskusta

 

2.5.2017|

Hyvinvointikeskus Tesomalle – mikään ei muutu ja kaikki muuttuu

– Yleislääketieteen erikoislääkäri ja diabetologi Atte Vadén, Tesoman hyvinvointiallianssi

Tesomalle kovaa tahtia rakentuva hyvinvointikeskus valmistuu vuoden päästä. Ajankohta uuden rakennuksen ja uuden toimintamallin synnylle ei voisi olla mielenkiintoisempi. Suomessa ollaan siirtymässä kuntien ja sairaanhoitopiirien hallitsemasta terveyden ja sairauden hoidosta maakuntien alaisten sote-keskusten malliin. Tämä muutos tulee olemaan (ja on jo) valtaisa panoksiltaan ja työmäärältään. Kuitenkin tämä samainen sote-tohina on vain pieni pärske maailmamme muutosten koskessa.

Tavallisen ja vähän erikoisemmankin tesomalaisen kannalta suurin muutos on vanhojen tuttujen Tesoman kirjaston, nuorisotilojen, neuvoloiden, hammashoitolan, laboratorion ja terveysaseman sijoittuminen saman katon alle uusiin tiloihin. Evakkoajat varikoilta ja vierailta mailta tulevat olemaan ohitse.

Vanhojen tuttujen palveluiden lisäksi keskuksessa luodaan myös kokonaan uusia tapoja hoitaa asioitaan.

Keskuksen katutasosta syntyy Tesomalle ja hyvinvointikeskukselle sykkivä sydän, jossa ihmiset kohtaavat toisensa, yhdistykset ja muu kansalaistoiminta pääsee kukkimaan. Katutasolta tesomalainen tulee myös saamaan tietoa, taitoa, vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa ilman kynnyksiä.

Keskuksen ideologian kuuluu myös se, että palvelun ei tarvitse sijaita samojen seinien sisällä. Yhtä hyvin palvelua voi olla tarjolla omassa kotikorttelissa tai vaikka käsilaukussa kännykässä.

Maailma myllertyy pian Tesomallakin

Mikä sitten on ”muutosten koski”, jossa nyt pärskimme? Mikä tulee isossa kuvassa muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana eli juurikin siinä ajassa, mikä on näin alkuunsa suunniteltu allianssin toiminta-ajaksi?

Se liittyy kysymykseen, mikä ja minkälainen palvelu on kullekin sopiva ja oikea.

Ehkä jo kulunutkin vertaus on pankkipalvelut. Ei ole pitkäkään aika, kun palvelun tai tavaran ostamiseen tarvittiin käteistä rahaa. Ja että olisi rahaa, oli jonotettava tilikirja kädessä pankkitiskillä kello 9.00–15.30 välisenä aikana, arkena. Ja olihan niitä laskujakin, joiden kanssa oli tarjolla sama jonotus, ellei sitten käyttänyt pankkisiirtokuorta; aikansa modernia palveluinnovaatiota.

Parissa vuosikymmenessä ollaan tultu tilanteeseen, jossa on vaikea keksiä syytä miksi menisi käymään pankissa. Voin lainata, ostaa, myydä, vaihtaa ja melkein varastaa vain näppäilemällä pankin appia puhelimessani. Afrikassakin käteinen on jo katoamassa ja iso osa maksamisesta tapahtuu kokonaan pankkijärjestelmän ulkopuolella kännykkämaksuina.

Olemme astuneet neljänteen teolliseen vallankumoukseen, joka tulee ällistyttävän nopeasti mullistamaan perinteisen työn, hyvinvoinnin, vapaa-ajan ja siinä sivussa terveydenhuollon ja koko sosiaalityön.

Kun ensimmäinen teollinen vallankumous hevosista höyrykoneisiin kesti 200 vuotta, tulee nykyinen vallankumous kestämään alle 20 vuotta.

Tekoäly lääkärin työn tueksi

Täysin realistiset ennusteet kertovat, että kymmenen vuoden päästä ei tarvita röntgenlääkäriä tulkitsemaan kuvia tai patologia analysoimaan näytteitä. Tekoäly tulee tekemään saman työn moninkertaisesti nopeammin, tarkemmin ja halvemmin. Robotti tulee tekemään leikkauksia paremmin kuin kirurgi. Autot alkavat ajaa itsekseen. Valtaisat määrät ihmisten tekemää työtä häviää tai siirtyy tekoälyn tai robotin tekemäksi.

Itse käytän ison ajan potilastyöstäni kokeiden tulosten analysointiin, niiden vertaamiseen vanhoihin arvoihin, korrelaatioiden havaitsemiseen, yrityksen ja erehdyksen kautta sopivan lääkityksen etsimiseen. Haastattelemalla potilaan sukuhistoriaa ja kaivelemalla elintapoja aina ruokakorin sisällöstä koirankusetuslenkin pituuteen pyrin tekemään riskiarvioita, joiden perusteella päätetään elinikäisten lääkitysten aloittamiset ja annokset.

Minä käytän tähän selvitystyöhön lukuisia tunteja työviikostani. Tietokoneelta menisi samaan työhön millisekunti. Jo tänä päivänä Google ja Apple tietää kuinka itse kukin liikkuu (kännykkä taskussaan…), ja ässä- ja plussakorttilaisen syömisetkin on taatusti ja tarkasti tiedossa.

Eikä siinä kaikki. Kymmenen vuoden sisään jokaisen meidän koko – siis koko – perimä voidaan analysoida samalla hinnalla, jolla nyt tutkimme veren kolesterolipitoisuuden. Enää ei tarvitse arvata ja arpoa, tiedon määrä tulee olemaan valtaisa ja tekoälyn kyky käsitellä kyseistä tietoa tulee olemaan vielä valtaisampi.

Teksti jatkuu: Lisää lääkäreitä vai lisää ystäviä?


Lue lisää Tesoman hyvinvointikeskuksesta:

Projektipäällikkö Riikka Helminen, Tesoman hyvinvointiallianssi:
Tesomalle käynnistetään hyvinvointikeskusta

28.4.2017|

Törmätään, eikös joo?


– Minna Leponiemi, Wihreä Puu/Setlementti Tampere ry

Kaikkialla missä on ihmisiä, on myös kohtaamisia. Lyhyitä, pidempiä, ohimeneviä tai pysyvän muiston jättäviä. Paikoissa, tiloissa ja tapahtumissa, kahden kesken tai isommalla porukalla kokoonnuttaessa. Kohtaaminen voi olla sanoihin sidottu, mutta se voi myös rakentua hiljaiseen vuorovaikutukseen tai pieneen ystävälliseen eleeseen vaikkapa hymyn muodossa. Kohtaaminen voi olla yksittäinen tai se voi johtaa johonkin seuraavaan, ryyditettynä tervehdyksellä ”Nähdään!” tai ”Palataan!”

Kohtaamisen lyhyt oppimäärä

Kohdatuksi tuleminen on hyvin subjektiivinen kokemus ja toisaalta sen ”oikeaoppinen suorittaminen” ei kaiketi onnistu kirjoista opiskelemalla. Ihan alkuun tarvitaan kontakti katseella, sanoilla, kuullen tai koskettaen. Kaikilla edellä mainituilla tavoilla toiselle voi viestiä seisahtuvansa hetkeen ja olevansa valmis toisen ihmisen kohtaamiseen. Seisahtuminen voi johtaa vastavuoroiseen vuorovaikutukseen, dialogiin, jonka keskiössä voi olla asia tai ajatusten vaihtaminen. Tärkeimpänä punaisena lankana kohtaamisopissa kuitenkin on olla läsnä ja olla sitä lähtökohtaisesti omasta halustaan.
Kohtaaminen ja kohdatuksi tuleminen on jotain, joka tekee minuun yksilönä vaikutuksen, herättää jonkun tunteen, saa aikaan jonkun reaktion tai ajatuspolun. Parhaimmillaan ja vaikuttavimmillaan se on jotain, joka säilöytyy muistijälkenä minuun.

Elämän kokoisia tarinoita

Pitkään työtä ihmisten keskellä, yhteisöissä Tesoman alueella tehneenä koen olevani etuoikeutetussa asemassa saadessani kohdata erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä päivittäin.

Yhteisötalo Wihreän Puun arjessa matkan varrella on koettu yhdessä ihmisten kanssa monia hienoja hetkiä ja suuria tunteita, ihan vaan elämästä. Mieleenpainuvia kohtaamisia löytyy niin monia, että yhtä yksittäistä on mahdotonta edes nostaa esiin. Toiminnassa joku on jakanut ajatuksen siitä, että on tullut viikon ensimmäisen kerran henkilökohtaisesti tervehdityksi. Toinen taas on löytänyt juttuseuraa muutoin hyvin hiljaiseen viikkoonsa. Tapahtumien ja yhdessä vietettyjen hetkien myötä on löytynyt uusia tuttavuuksia, jotka ovat lujittaneet osallisten omaa lähiverkostoa.

Matkan varrella olen saanut kuulla tarinoita myös toimitilastamme. Kuinka se on jollekin ryhmäläiselle ollut jossain muussakin vaiheessa elämää tärkeä paikka, edustaen aikuisuutta, palkkatyötä ja kiireistä arkea. Kuinka samassa tilassa toimineessa kaupassa punnittiin ostoksia tai etsittiin pennejä pattereiden alta. Tarinoiden äärelle pysähtyminen, niiden kertojan kohtaaminen, voi opettaa ymmärtämään jotain suuremmista kokonaisuuksista. Siitä miten aikaa ja elämänkokemuksia kerättiin ennen tätä kohtaamisen hetkeä. Ja miten siellä erilaiset kohtaamiset ovat muokanneet niiden tarinoiden päähenkilöiden elämää.

Siispä, kylillä ja keskuksissa, tiloissa ja tapahtumissa: tullaan yhteen, seisahdutaan hetkeen ja törmätään, eikös joo! Tänään ja tulevaisuudessa, ollaan ihmisiä toinen toisillemme.

 

21.4.2017|

UUTISIA TESOMALTA

Paikalliset toimijat tiedottavat

Tesomalaiset arvostavat alueensa viheralueita

Kesäkuussa 2017 tesomalaisilta ja Tesoman viheralueita käyttäviltä kysyttiin, mihin Tesomajärven rantapuistoon tulevat uudet puistonpenkit pitäisi sijoittaa. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, miten laajasti vastaajat tuntevat Tesoman metsäpuutarhaa ja ympäristöluotsitoimintaa. Vastaajat pääsivät myös jättämään avointa palautetta Tesoman viheralueista.

Karttapohjainen kysely oli avoinna 6.-16.6.2017, ja siihen vastasi 57 henkeä. Kyselyn toteutti Oma Tesoma -hanke, ja sen tuloksia hyödynnetään alueen kehittämisessä.

Roskaisuus huolestuttaa

Lähes kaikki avointa palautetta jättäneistä vastaajista pitivät Tesoman viheralueita hyvinä.

Vastaajat arvostivat metsäpolkujen runsautta ja viheralueiden väljyyttä ja toivoivat sen säilyvän tulevaisuudessakin. Kiitosta sai myös pari vuotta sitten tehty metsien harventaminen ja pusikoiden raivaaminen, mikä lisäsi merkittävästi alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Tesoman metsien luonnonmukaisuutta arvostettiin, mutta muutama vastaaja toivoi myös hoidetumpaa viheraluetta kukkaistutuksineen. Vastaajat olivat kiinnittäneet huomiota alueen roskaisuuteen ja graffitien määrään ja toivoivat siihen parannusta. Myös penkkejä toivottiin lisää.

Tesoman rantapolun varrella oleva Tesoman yhteisöllinen metsäpuutarha oli tuttu noin puolelle vastaajista. Siitä ja siihen liittyvästä toiminnasta toivottiin kuitenkin lisätietoa. Tampereen kaupungin vapaaehtoisten toteuttama ympäristöluotsitoiminta oli sen sijaan vastaajille vieraampaa, sillä vain neljäsosa vastaajista tiesi, mistä ympäristöluotsitoiminnassa on kyse.

Kyselyn osana oli Tesoman alueen kartta, jolle sai merkitä sopivimman paikan uusille puistonpenkeille. Samassa saattoi halutessaan perustella, miksi penkki olisi hyvä saada juuri tälle paikalle. Vastaajien toiveet otetaan huomioon uusia penkkejä asennettaessa.

 

Kyselyyn vastanneiden esittämät paikat uusille penkeille.

Kyselyyn vastanneiden esittämät paikat uusille penkeille.

 

26.6.2017|Omatesoma.fi|

Kesäilta Virontörmässä (17.8.2017)

 

Ennakkotietona ilmoitamme, että Kesäilta Virontörmässä -tapahtumaa

vietetään tänä vuonna 17.8.17.

Myöhemmin annamme tarkempia tietoja tästä tapahtumasta.

RETKI HIETANIEMEN HAUTAUSMAALLE 28.6.2017 (28.6.2017)

             

Lähtöajat Tesomalta:

*klo 07.00 K-Market Virontörmänkatu                                                                           

*klo 07.05 Ristimäki – Tesoman kioskia vastapäätä                                                             

*klo 07.10 Länsiportti, ABC:n pihasta – lähtö kohti Helsinkiä.

 

Matkalla Helsinkiin pysähdymme aamukahville Roosan kahvilaan.

Klo 10:00 Hietanimen hautausmaalla opastettu kierros.

Taiteilijamäki – pienellä alueella paljon eri taiteilijoiden hautoja:  

mm. Ella Eronen, Tarmo Manni, Spede Pasanen, Mika Waltari,

Georg de Godzinsky, Lasse Pihlajamaa, Alvar Aalto, Timo Sarpaneva.

 

Klo 12.00 Lounas Ravintola Perhossa, joka sijaitsee Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä.

Ruokailun jälkeen on vapaata aikaa. esim. tutustuminen Hietanimen hautausmaahan omatoimisesti.

 

Matkan hinta on 42€.

Hinta sisältää aamukahvin, opastetun kierroksen Hietaniemen hautausmaalla,

lounaan ja bussikuljetuksen.

 

Ilmoittautumiset: Riitta Jääskelä, puh. 045 3294 373

 

 

 

Tässä myös linkki hyvään karttaan, jossa merkittynä ja luettelona Hietaniemeen haudattuja merkkihenkilöitä: 

https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/hautausmaat/hietaniemi/0aJW03VaR/Hietaniemi_A4_151123.pdf

 

 

Kuntosali (27.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

Tesoman Olkkarissa avautuu kesäkahvila

Tesoman Olkkarissa (Ristimäenkatu 35) on maanantaina 12.6.2017 klo 11-17 kesäkahvilan avajaiset. Avajaisissa vietetään klo 12-14 kahvikuppikaraokea, jolloin kuka tahansa pääsee laulamaan kahvikupin hinnalla. Tervetuloa!

Nuorten pyörittämä Olkkarin kesäkahvila on avoinna kesä- ja heinäkuun ajan arkisin klo 9.30-14.30. Tarjolla on kahvia, mehua ja paikan päällä valmistettuja maukkaita tuotteita edulliseen hintaan.

Kahvilassa voi kahvittelun ohessa pelailla lautapelejä sekä tutustua näyttelyihin. Kesäkuussa Olkkarissa on esillä Tesoman kasvot -installaatio, joka muodostuu Tesoman yläkoulun oppilaiden tekemistä noin 60 kipsikasvosta.

Olkkarin kesäkahvilan on toteuttanut Kotipirtti ry.

8.6.2017|Omatesoma.fi|

Vastaa kyselyyn Tesomajärven rantapuiston penkkien paikasta

Tesomajärven rantapuistoon on tulossa uusia puistonpenkkejä. Tesomalaiset ja muut Tesomajärven rantapuiston käyttäjät kutsutaan vastaamaan karttapohjaiseen kyselyyn siitä, mihin uudet penkit pitäisi sijoittaa.

Samassa kyselyssä selvitetään, miten laajasti vastaajat tuntevat ympäristöluotsitoimintaa ja Tesoman yhteisöllistä metsäpuutarhaa. Vastaajilla on myös mahdollisuus jättää vapaata palautetta Tesoman viheralueista.

Kysely on avoinna 16.6.2017 asti. Vastaamaan pääsee linkistä http://query.eharava.fi/2063.

Kyselyn toteuttaa Tampereen kaupungin Oma Tesoma -hanke, ja sen tuloksia hyödynnetään alueen kehittämisessä.

Lisätietoja
Projektikoordinaattori
Johanna Kurela
p. 040 139 1539
johanna.kurela@tampere.fi

8.6.2017|Omatesoma.fi|

Kuntosali (20.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

Joko olet tutustunut Omatesoma.net-sivustoon?

Omatesoma.net on Tesoman ja sen lähialueiden tapahtumat, toimijat, palvelut ja uutiset yhteen kokoava sivusto osoitteessa www.omatesoma.net.

Sivustolle avattiin huhtikuun alussa Tesoma-blogi, johon tesomalaiset ja Tesomalla toimivat ihmiset kirjoittavat alueeseen liittyviä juttuja. Tekstien aiheiden kirjo on laaja: hyvinvointikeskuksen tilannekatsauksesta Tesoman Olkkarin uutisiin ja yhteisötalon tunnelmista nuorisokeskuksen toimintaan. Kesällä blogikirjoittajien joukkoon astuu kaksi tesomalaista nuorta, jotka kirjoittavat mukavia juttuja nuoren näkökulmasta.

Omatesoma.netistä löytyy myös Tesoman oma tapahtumakalenteri, johon kootaan tietoa harrastusryhmistä ja tapahtumista Tesomalla ja sen lähialueilla. Tesoma on vilkas paikka, mikä ei hiljene kesäksikään. Tapahtumakalenterista voi käydä kurkistamassa, mitä mielenkiintoista on lähipäivinä tulossa.

Tesomalla ja sen tuntumassa toimivat yhdistykset ja seurat voivat pyytää tapahtumakalenteriin oman käyttäjätunnuksen ja viedä itse omat tapahtumansa kalenteriin. Sivustolla käy kuukausittain lähet tuhat kävijää, joten kalenterilla saa näkyvyyttä tapahtumille ja toiminnalle.

Lisätietoa

Projektikoordinaattori Johanna Kurela
johanna.kurela@tampere.fi

1.6.2017|Omatesoma.fi|

Kuntosali (13.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

Kuntosali (6.6.2017)

 

Tesoma-seuran kuntosalivuorot Kotipirtillä joka tiistai

miehet klo 15–16, naiset klo 16–17

Kasvata kuntoasi hyvässä seurassa

Kaikki ovat tervetulleita, eikä maksa mitään !

UUTISIA TAMPEREELTA

Tampereen kaupungin tiedotteita ja Ylen alueuutisia

Hampaanvetokoukku ja muut kotiseutumuseoiden jännät tavarat ovat taas nähtävinä

Pälkäneellä on peräti kuusi museota auki keskikesällä. Museoista kaksi on kunnan omistuksessa: Luopioisten kotiseutumuseo ja Mikkelinmäen torpparimuseoalue.

Kunnan ainoa palkattu museoiden hoitaja on töissä vain kesällä. Hän on Johanna Järvinen, joka heiluttelee juuri nyt kädessään hampaanvetokoukkua.

– Tässä on vipusysteemi, hammas laitetaan keskelle ja sitten sellainen ranneliike, jolla hammas irtoaa. Ei ole välttämättä kauhean mukava esine. Moni moni tuntee ikenissään, kun esittelen tätä, Järvinen sanoo.

Kotiseutumuseossa on noin 2 500 esinettä. Lisäksi Mikkelinmäen rakennuksissa on muutama sata.

Kun Kukkia-Seura ry perustettiin 1950-luvulla, oli kotiseututyössä menovaihde päällä.

Jokaisessa kylässä oli kotiseutuyhdistyksen asiamies, joka kiersi talosta taloon keräämässä esineitä.

– Seuran ensimmäisenä tavoitteena oli Mikkelinmäen museoalueen kehittäminen. Se lähti liikkeelle maaherran vaatimuksesta, kertoo Kukkia-Seuran puheenjohtaja Erkki Toivari.

Mikkelinmäki Luopioinen
Hirvelän torppa, savusauna ja kymmenen muuta rakennusta muodostavat Mikkelinmäen torpparimuseon Luopioisissa Pälkäneellä.Jari Hakkarainen / Yle

Torpparimuseoalueelle on siirretty kaikkiaan 12 rakennusta. Ämmätsästä tuotu päärakennus Hirvelän pirtti kertoo perheen järkyttävästä kohtalosta 1900-luvun alussa. Venäjällä työssä käynyt poika sairastui tappavaan punatautiin. Lopulta seitsemänlapsisesta perheestä ainoastaan isä ja yksi tytär jäivät henkiin.

Pienet museot yhteistyöhön

Pienissä museoissa on varmasti tuhat ja yksi paikallistarinaa, mutta monelle jutut ovat jääneet vieraiksi. Tampereen seudulla viritelläänkin nyt museoiden yhteistoimintaa.

Kymmenessä pirkanmaalaiskunnassa yhteensä 26 museossa tehdyn kyselyn mukaan ongelmia on esimerkiksi toiminnan jatkuvuudessa ja siinä, että ei ole museoalalle koulutettuja työntekijöitä.

Uutta päivitystä kaivataan moneen asiaan.

Anu Salmela
Ammatillista vetoapua yritetään saada Pirkanmaan seutukunnan museoihin. Tutkija Anu Salmelan mielestä museokautta olisi hyvä pidentää esimerkiksi koulujen kulttuurikasvatusta ajatellen.Jussi Mansikka / Yle

– Erityisesti näyttelytoiminnan ja kokoelmien kehittäminen on tarpeen, miettii maakuntamuseotukija Anu Salmela Pirkanmaan maakuntamuseosta.

Kuntien kulttuurikasvatusohjelmissa museoiden materiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin ja tapahtumatuotantoakin voisi olla museoilla enemmän.

– Tällainen palvelisi kuntalaisia ja matkailua.

Seutukuntamuseoselvityksen jatkoksi odotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön lähtöä mukaan museoiden kehittämiskokeiluun eli suomeksi sanottuna rahaa.

– Meillä on toiveena saada pilottihanke, johon palkattaisiin pariksi vuodeksi museoalan työntekijä. Hän työskentelisi ympärivuotisesti näiden museoiden hyväksi. Toiminta ei olisi pelkästään kesäaikaan sitoutunutta, Anu Salmela kertoo.

Kadonnutta kansankulttuuria tallessa

Kotiseutumuseot ovat ainutlaatuisia esinekokoelmia. Niihin on tallennettu kirjaimellisesti kadonnutta kansankulttuuria. Luopioisten kotiseutumuseon esineiden aikahaarukka alkaa kivikauden lopulta ja päättyy 1970-luvulle.

Luopioisten kotiseutumuseo
Luopioisten kotiseutumuseo perustettiin 1854 valmistuneeseen pitäjänmakasiiniin noin 60 vuotta sitten. Esineitä kerättiin talteen seudun taloista.Jari Hakkarainen / Yle

– Saattaa olla, että lapset tuntevat esineet paremmin kuin aikuiset. Ainakin he ilahtuvat, kun huomaavat Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoista tuttuja tavaroita täällä, Johanna Järvinen kertoo.

Museorakennusten ja toiminnan ylläpito vaatii myös talkootyötä. Sekin on hiipuvaa, ellei peräti katoavaa kansanperinnettä.

– Museolla järjestetään vieläkin talkoita. Osallistuja voisi olla enemmänkin. On vähän vaikea saada ihmisiä mukaan – varsinkin sellaisia, jotka osaavat ja tietävät mitä tehdä, miettii museoiden hoitaja Johanna Järvinen.

Erkki Toivari ja Johanna Järvinen
Erkki Toivari ja Johanna Järvinen tuntevat luopioislaisen esineellisen kulttuuriperinnön.Jari Hakkarainen / Yle

Mikkelinmäellä harmaan rakennusryhmän keskellä on hyvä kysyä, mikä merkitys tällaisella paikalla on nykyisin?

– Sillä on suuri merkitys. Esimerkiksi meidän seura pitää täällä vuosittain kotiseutujuhlat. Tänä vuonnakin se on kuukauden päästä, vastaa Kukkia- Seuran puheenjohtaja Erkki Toivari.

Kesän aikana Luopioisten museoissa käy 300–350 vierasta. Tavallaan sekin on hyvä määrä, koska aukiolotunteja ei ole paljon: iltapäivisin tiistaista lauantaihin ja vain keskikesän aikaan.

Tampere hakee vuoden 2018 Euroopan innovaatiopääkaupungiksi

Tampereen kaupunki kisaa vuoden 2018 Euroopan innovaatiopääkaupungin tittelistä Euroopan komission The European Capital of Innovation Award – iCapital -kilpailussa. Tittelin voittaa kaupunki, jossa innovaatiotoiminta perustuu julkisen sektorin, yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kaupunkilaisten väliseen vuorovaikutukseen ja kehittämiseen.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi Kansi ja Areena -hankkeeseen liittyviä sopimuksia

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi 26.6.2017 Kansi ja Areena hankkeen käytön aikaa koskevan sopimuksen, rautatiealueen käyttöoikeussopimuksen ja tonttien maanvuokrasopimuksen. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi SRV:lle varattujen Ranta-Tampellan tonttien kauppakirjat.

Tanssivan kurjen ja miehen pitkä ystävyys kiinnostaa ulkomaita myöten – ”Uskomattoman hienoa, että tuollaista on”

Yle julkaisi sunnuntaina artikkelin kurkirouva Kookan ja humppilalaisen lintuharrastajan Jouko Alhaisen pitkään jatkuneesta kaveruudesta. Juttua luettiin ja jaettiin paljon sosiaalisessa mediassa. Kommentteja Alhainen sai useista maista.

– Uskomattoman hienoa, että tuollaista on, joku sanoi. Yllättävää, paljon ja positiivista, Jouko Alhainen kertoo Ylen nettijutun julkaisun jälkeen saamastaan palautteesta.

Tanssivan Kookka-kurjen ja hänen ihmisensä yhteiselosta on kerrottu muissakin medioissa. Suurin osa vuosien saatossa tulleesta palautteesta on ollut myönteistä. Joillekin Alhainen on joutunut perustelemaan, millä oikeudella hän kurkia kuntouttaa ja kertomaan, että hänellä on Suomen ympäristökeskuksen antama lupa.

Kyllä Kookka on minulle leveä, iso portti lajien menestymisen ymmärtämiseen maapallolla. Jouko Alhainen

Osa taas epäilee tarinoita keksityksi.

– Osa ei tahdo uskoa ollenkaan, että kurki voi elää näin läheisessä suhteessa ihmiseen.

Alhainen ymmärtää epäilijöitä, sillä joillakin on luontosuhteessaan aukkoja. Jos ei ole ollut tekemisissä eläinten kanssa, ei välttämättä pysty ymmärtämään eikä edes hyväksymään eläimen ja ihmisen välistä sanatonta yhteyttä.

– Ihmettelevät, miten se eläin lähtee mukaan kaikkeen, mitä teen vaikkapa kotipihallani. Mutta niin se vain lähtee, mitään kyselemättä. Ymmärtää heti, mitä teen.

Kurki ja mies terassilla
Kookka pitää Jouko Alhaiselle seuraa terassilla. Jos Alhaisella olisi menossa eväshetki, myös kurki haluaisi maistaa kaikkea. Kookan herkkua on vaalea sekaleipä, mutta jäätelökin maistuu. Anna Sirén / Yle

Aasialaiset kuin kurkia ja suomalaiset kuin karhuja

Alhainen on oppinut tarkastelemaan myös ihmisiä ja kulttuurien välisiä eroja eläinten kautta.

– Aasiassa kurjet ovat pyhiä lintuja. Aasialaisessa kulttuurissa on osia siitä etäisyydestä, mutta myös äärimmäisen kohteliaasta kiinnostavuudesta ja kiinnostuksesta, mitä kurjissa näen.

Vastaavasti esimerkiksi luontoa hyvin tunteva japanilainen voi nähdä suomalaisen ja harmaakarhun välillä yhtäläisyyttä.

– Hän näkee luultavasti paloja karhun käyttäytymisestä minussa tai jossakussa muussa suomalaisessa.

– Voimme nähdä sen, mitä kulttuurit ovat omasta ympäristöstään ja voimaeläimistään imeneet – tapoja, uskomuksia ja niin edelleen. Se on mennyt meille selkärankaan, ja me toteutamme sitä niin, ettemme sitä edes itse huomaa.

Kookka on luonnonsuojelun mannekiini

Jouko Alhainen ottaa siipirikon kaverinsa toisinaan mukaan yleisötilaisuuksiin. Kun kurki seisoo luonnosta puhuvan miehen vieressä, viesti syvenee heti ja menee paremmin perille.

– Teemme tärkeää työtä luonnon monimuotoisuuden ja riippuvuussuhteiden kertomiseksi.

Kookka-kurki ja Jouko Alhainen tanssivat
Kookka ja Jouko Alhainen lujittavat suhdettaan tanssimalla joka päivä. Alhainen kumartelee ja kurkirouva hyppelehtii tervettä siipeään levitellen.Anna Sirén / Yle

Yhteiselo Kookan kanssa on opettanut Alhaiselle paljon. Lintu on miehen mielessä luonnollista kokoaan paljon suurempi.

– Kyllä se on minulle leveä, iso portti lajien menestymisen ymmärtämiseen maapallolla. Se koskee meitä ihmisiä myös. Näen kaiken kokemani perusteella ihmisten menestymisen maapallolla ihan eri lailla kuin joku muu.

Kookka ja muut linnut ovat opettaneet myös nöyryyttä.

– Kun katson peilistä pääni kokoa ja tiedän, minkä kokoiset aivot siellä pitäisi olla. Ja kun vertaan niitä sitten moniin pienempiin aivoihin, niin en voi pitää itseäni ollenkaan viisaana.

Lue myös: Mies ja kurki ovat olleet kaverit jo 26 vuotta – Tanssivat joka päivä yhdessä
Katso Elävästä arkistosta Petteri-kurjen tarina vuodelta 1981: Kurki, josta ei tullut lintua

Käyttökielto poistuu: Jalkapallofanit pääsevät sittenkin Tampereen Ratinan D-katsomoon Suomi-Islanti-pelissä

Tampereen Ratinan stadionin D-katsomo saadaan käyttöön ainakin syyskuun alun MM-karsintaan mennessä. Pelastuslaitos asetti katsomon osittaiseen käyttökieltoon, koska poistumistiet todettiin liian ahtaaksi Ratinan kauppakeskuksen rakennustyömaan takia.

Tampereen kaupunki, kauppakeskusta rakennuttava Sponda ja pelastuslaitos ovat neuvotelleet tarvittavat muutokset ja aikataulut kuntoon.

Katsomon työmaan puoleinen taka-alue pannaan kuntoon, joten D-katsomo saadaan käyttöön normaalisti Suomen ja Islannin jalkapallon MM-karsintaottelussa 2. syyskuuta.

Alunperin ongelma huomattiin Suomi-Ukraina-ottelun aikana 11. kesäkuuta. D-katsomossa oli satoja Ukrainan faneja ja poistumiskäytävä oli kapeimmillaan vain parin metrin levyinen.

Lasten museopäivä Amurin työläismuseokorttelissa

Amurin työläismuseokorttelissa vietetään lasten omaa museopäivää keskiviikkona 28.6. Ohjelmassa on satujen luentaa, ohjattuja leikkituokioita, opastettuja lastenkierroksia ja työpaja, jossa rakennetaan linnunpönttö. Paja ja opastukset on suunnattu yli 5-vuotiaille.

Senioripäivät Amurin työläismuseokorttelissa

Kesätorstaisin 29.6.–3.8 Amurin työläismuseokorttelissa vietetään senioripäiviä. Ohjelmassa on muun muassa laulua, musiikkiesityksiä, runoja, muistelutuokioita ja teatteria. Seniorien päivän pääsymaksu on 2€.

Ideaparkin viereen uusi liikekeskittymä – Kolmostien varsi on kutsuva sijainti

Valtatie 3:n varrelle nousee uusi iso huoltoasema. Tai liikenneasema kuten nykyään on tapana sanoa. Ideaparkin risteykseen suunnitellun huoltoaseman neonvalojen väristä ei ole vielä tietoa. Lempäälän suunnittelupäällikkö Timo Nevala kiertelee naurahtamalla kysymystä ABC:stä ja siitä onko S-ryhmä jo osoittanut kiinnostusta.

– En voi kommentoida sitä. ABC-asemia on jo seudulla aika paljon. Kaikki on vielä auki. Se jää nähtäväksi mikä siihen tulee.

Uuden liikeaseman lisäksi noin 27 hehtaarin aluelle on suunniteltu paljon tilaa vievää kauppaa, käytännössä esimerkiksi autokauppaa tai muuta konekauppaa. Ruokakauppaa paikalle ei havitella.

Muille hehtaareille voisi rakentaa erilaisia toimitiloja varastoista toimistoihin. Kunta myy alueen hankekumppanille eli todennäköisesti rakennusyhtiölle. Kyseessä on miljoonien kauppa. Alueen virallinen nimi on Marjamäen Pohjoisrinteen yritysalue. Se on Ideaparkin pohjoispuolista Realparkia vastapäätä.

Rakentajat odottavat jo kieli pitkällä

Lempäälän Ideaparkin ohi ajaa vuorokaudessa keskimäärin 23 000 autoa. Tämä tieto liikuttaa yrityksiä.

Uusi yritysalue tien läntisellä puolella on saanut Timo Nevalan mukaan jo firmoja liikkeelle. Oman firman näkyvyys vilkkaalle tielle on jo markkinointia. Toisaalta helppo yhteys isolle tielle houkuttaa.

Rakennusyhtiöt kilpailevat siitä, kuka alueelle pääsee kunnan kumppaniksi eli suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta aluetta.

– Rakennusyhtiöt odottavat kieli pitkällä milloin kumppanin kilpailuttaminen alkaa, Nevala sanoo.

Kilpailutus julkaistaan juhannuksen jälkeisellä viikolla Hilma-palveluun. Jos kaikki sujuu hyvin, voisi infran eli esimerkiksi viemäreiden rakentaminen alkaa jo ensi vuonna.

Mies ja kurki ovat olleet kaverit jo 26 vuotta – Tanssivat joka päivä yhdessä

Toimittaja on tietämättään tehnyt aamulla oivan vaatevalinnan: sininen neuletakki tehnee kuulemma hyvän vaikutuksen otuksiin, joita tänne on tultu tapaamaan.

– Punainen on aggression väri, siitä nuo eivät pitäisi, sanoo Jouko Alhainen ja lähtee avaamaan tallinovea.

Pian humppilalaiselle pihamaalle kaakottaa joukko kanoja ja kukkoja. Hetken odottelun jälkeen tallista kuuluu äänekäs huuto ja lyhytsääristen seuraksi astelee kaksi kurkea. Kaverukset Kookka ja Sähikäinen tarkkailevat pihaa, mutta pysyttelevät isäntänsä takana.

– Nämä havaitsevat pienimmänkin asian, joka poikkeaa tavanomaisesta. Sähikäinen huomasi vieraan lähes heti ulos tultuaan, ja siksi se ei painellut juoksujalkaa keskelle pihaa kuten tavallisesti tekee, Alhainen selittää.

Ei kuitenkaan kestä kauaa kun uusi ihminen on havaittu vaarattomaksi ja pääsemme kävelylle. Sähikäinen suuntaa omille teilleen, mutta Kookka lähtee kävelemään vieressä kosketusetäisyydellä.

Kaksi kurkea pihamaalla
Sähikäinen (taustalla) ja Kookka asettuvat talonvahdeiksi jos isäntäväki lähtee kotoa. Muutenkin ne yrittävät auttaa kaikessa missä pystyvät ja tehdä oman osansa laumassa.Anna Sirén / Yle

26 vuoden tanssiharjoitukset

Koiraskurki Sähikäinenkin on ollut porukoissa lähes vuosikymmenen ajan, mutta Kookka-rouvan kanssa Jouko Alhainen on elänyt jo yli neljännesvuosisadan. Kookka kuoriutui aikoinaan Puurijärven Isonjärven kansallispuistossa ja oli sen kesän ainoa lentokykyinen kurjenpoikanen – aina sorsanmetsästyskauden ensimmäiseen päivään saakka.

– Ei tiedetä tarkalleen loukkaantuiko Kookka haulista vai ääntä säikähtäessään, mutta joka tapauksessa sen vasemmasta siivestä on pysyvästi luu poikki.

Ei ihminen anna yhtä paljon anteeksi kuin Kookka antaa minulle. Jouko Alhainen

Kurki puutarhassa
Kookka auttaa puutarhahommissa. Jouko Alhainen nyhti näytteeksi nurmikolta yhden voikukan juurineen ja lintu ryhtyi heti samaan puuhaan.Anna Sirén / Yle

Kookka on elänyt koko ikänsä ihmisen kanssa. Jouko Alhainen on sen ykköskaveri ja jopa puolisoon verrattava kumppani.

– Jos pilkkaan tai ivaan Kookkaa niin se murjottaa. Kerran se käänsi niskaansa minulle päivätolkulla ennen kuin leppyi. Mutta ei ihminen anna yhtä paljon anteeksi kuin Kookka antaa minulle, saan elää virheineni ihan rauhassa, kuvailee Jouko Alhainen ihmisen ja kurjen suhdetta.

Miehen ja linnun päivittäisiin rutiineihin kuuluu muun muassa suhdetta lujittava paritanssituokio: Alhainen kumartelee kerkeästi ja kurkirouva hyppelehtii koreasti tervettä siipeään levitellen.

Tanssituokioihin ei mahdu muita, ja muutenkin Kookka saattaa olla mustasukkainen esimerkiksi Alhaisen vaimolle. Jos ihmisten juttutuokiot muuttuvat liian läheisiksi, ilmestyy väliin kurki.

Kurki ja mies terassilla
Kookka ja Jouko Alhainen ovat olleet kaverukset jo 26 vuotta.Anna Sirén / Yle

Kurjet kuuluvat naapurikuvioihin

Mitä naapurit mahtavat ajatella pihamaan tanssituokioista?

– Kai ne ovat jo tottuneet. Ei tämä minun osakkeitani enää nosta tai alenna, Alhainen nauraa.

Naapureilla on ollut totuttelemista paitsi tanssiin myös Alhaisen hoidokkien ääneen. Kurjen huuto kantaa kauas, ja niinpä etäämmälläkin tiedetään koska isäntä saapuu kotiin tai lähtee sieltä.

Valtaosan ajasta kurjet pitävät kuitenkin matalaa rintaääntä, jonka ihminen erottaa vain parin metrin päästä. Jouko Alhainen rupattelee lintujen kanssa aamusta iltaan, sillä Kookka ja Sähikäinen ovat mukana kaikessa mitä laumanjohtaja tekee.

– Kukkapenkin laittamiseen saa tässä pihassa aina apua, sillä turvetta ravistellaan ja lujaa. Klapitöistä ei meinaa välillä tulla mitään kun nokat ovat jatkuvasti kiinni samassa puussa kuin minäkin.

Kurki seuraa kun mies kaivaa lapiolla maata.
Jouko Alhainen ei koskaan tee pihatöitä yksin.Anna Sirén / Yle

Vanhat tutut tulevat tervehtimään

Siellä täällä talon pihamaalla näkyy pitkiä sulkia. Kurjet sulkivat joka toinen vuosi, ja näin käy myös Kookalle ja Sähikäiselle vaikka ne eivät tule enää koskaan siipisulkiaan tarvitsemaan. Muuttoaika näkyy kuitenkin niidenkin käytöksessä lajitovereiden lentäessä yli keväisin ja syksyin.

– Tiedän aina näiden käyttäytymisestä, että nyt on tulossa kurkia. Kookka ja Sähikäinen tunnistavat jo kilometrien päästä onko mukana tuttuja.

Eräs kurki tuli moikkaamaan kolmen vuoden jälkeen. Jouko Alhainen

Jouko Alhainen on hoitanut kurkia 35 vuoden ajan, ja vanhat hoidokit todella pysähtyvät tervehtimään muuttomatkoillaan.

– Kerran lähipellolle laskeutui yli 60 kurkea, ja tunnistin heti joukosta kaksi. Eräs kurki tuli moikkaamaan kolmen vuoden jälkeen. Se erkaantui lähipellolta porukastaan ja tuli viiden metrin päähän. Sen puoliso huusi kauempana että tule nyt pois, Alhainen muistelee.

Tuttu pihapiiri jää linnuille mieleen, mutta on Alhainen kohdannut tuttuja myös kaukana kotoa.

– Olin kerran keväällä korjailemassa Koijärven lintutornia kavereiden kanssa kun lähelle laskeutui kurkia ja eräs niistä tunnisti ääneni. Se tuli lähemmäs eikä selvästi ymmärtänyt miksi minä olin siellä. Se huusi tervehdykseksi pari tuntia täyttä kurkkua kunnes siltä meni ääni.

Kookka-kurki huutaa
Kookasta lähtee kiitettävästi ääntä. Kauempanakin asuvat naapurit tietävät milloin Jouko Alhainen tulee kotiin tai lähtee sieltä.Anna Sirén / Yle

Isälinnun lentokoulu

35 vuoden aikana Jouko Alhainen on hoitanut useita kurkia takaisin siivilleen. Matkan varrella kettu on syönyt pari hoidokkia, ja isäntä on joutunut myös lopettamaan muutaman linnun, joiden vammat ovat hoidosta huolimatta pahentuneet.

Iloisempia puolia "isälinnun" osassa on esimerkiksi lentämään opettaminen.

– Lähdetään liikkeelle syvässä etunojassa, siirretään kädet taakse ja työnnetään päätä eteenpäin. Sitten juostaan lujaa ja tehdään lentoliikettä, Alhainen demonstroi pihamaalla autenttisen näköisesti.

Kookan ja Jouko Alhaisen yhteistyö pelaa myös tässä asiassa. Kun hoitolassa viimeksi oli lintuvauva, Nappula, huolehtivat ihminen ja lentokyvytön keinoemo yhdessä sen lentämään opettamisesta. Ja niin Nappula nousi siivilleen.

Kookka-kurki talon seinustalla
Kookka viihtyy kuistilla ja on käynyt tupatarkastuksella sisällä talossakin.Anna Sirén / Yle

Muut lähtevät, Kookka pysyy

Kun hoidokki saa ilmaa siipiensä alle ja lähtee, ei Alhainen ole haikea vaan onnellinen.

– Kun kurki lähtee, olen helpottunut. Täällä pihalla ne saavat kuljeskella vapaana, mutta ovat silti henkisessä vankeudessa kun minä olen pomo. On hyvä, että ne lähtevät lajitovereidensa luokse, se on niiden elämän tarkoitus.

Entä sitten Kookka? Kurkirouva on jo 26-vuotias, eli varsin kypsässä iässä.

– Olen pitänyt sylissäni yli 50-vuotiasta hietakurkea, eli Kookallakin saattaa olla vielä pitkä elämä edessään. Lapseni ovat tosin sanoneet minulle, etteivät halua lintujani perinnöksi sitten joskus, kurkien kaveri nauraa.

Etelään johtavat tiet ruuhkaisia

Juhannuksen viettäjät alkoivat palailla etelän kaupunkeja kohden sunnuntaina iltapäivällä ja paluuliikenne teillä on paikoin jonoutunut ja ajonopeudet hidastuneet huomattavasti, kerrotaan Tampereen tieliikennekeskuksesta.

– Liikenne on hidastunut muun muassa kolmostiellä Tampereen ja Pirkkalan kohdalla sekä ysitiellä Orivedeltä Tampereen suuntaan, kertoo liikennepäivystäjä Leena Peltonen.

– Nopeudet ovat olleet ruuhkaisimmilla osuuksilla alhaisimmillaan parinkymmentä kilometriä tunnissa. Lahdesta etelään Renkomäen kohdalla ajetaan tällä hetkellä viittäkymppiä, kertoi Peltonen tilanteesta klo 17 aikaan.

– Hollolassa 24-tiellä sattui lisäksi kello 16 jälkeen ketjukolari, joka hidasti liikennettä toisen ajokaistan ollessa suljettuna.

Paluuliikenteen uskotaan rauhoittuvan kello 22 mennessä.

TWITTER

NAAPURIAPUA

Kirjaudu mukaan maksuttomaan Nappi Naapuri -palveluun ja pyydä tai tarjoa naapuriapua

nappinaapuri.fi

KUUKAUDEN KYSYMYS

Tesoman Olkkarissa (Ristimäenkatu 35) järjestetään kursseja. Millainen luonnonantimiin liittyvä kurssi kiinnostaa sinua?

Katso tuloksia

Latautuu ... Latautuu ...