Noin joka viides varusmies nukkuu huonosti palveluksensa aikana. Varusmiesten nukkumista selvittävän tutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että suurin osa, jopa yli 80 prosenttia, nukkuu yönsä hyvin, mutta osaa varusmiehistä häiritsee esimerkiksi tupakavereiden kuorsaaminen tai muu yöaikainen metelöinti.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkuselle tieto ei ole yllätys. Hän suorittaa asepalvelustaan Vekaranjärvellä.

– Tietyt tupakaverit valittavat aamulla, etteivät he saa nukuttua. Eihän täällä kukaan nuku ikinä samaan aikaan. Aina joku on hereillä, ja sitten heräilevät muut. Jollain uni vain on syvempi. Itse olen sellainen, että laitan pään tyynyyn ja saan unta. Kaikilla se ei onnistu, sanoo Paukkunen.

Varusmiesten unta tutkivat Helsingin ja Tampereen yliopistot, puolustusvoimien sotilaslääketieteen keskus ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Tutkimusryhmän johtaja pitää tutkimusta asetelmaltaan ainutkertaisena.

– Varuskunnassa nuoret heräävät ja menevät nukkumaan tietyssä tahdissa, ja heillä on tietty päiväohjelma. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus tutkia terveitä, nuoria miehiä ja naisia vakioiduissa olosuhteissa, sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta.

Energiajuomia käytetään jopa ylettömästi

Tutkimuksen kenttätyö Vekaranjärvellä kestää noin kahden vuoden ajan, ja se jatkuu vielä ensi kevään ajan. Tutkimukseen osallistuvat ovat vapaaehtoisia alokkaita. Heiltä otetaan laboratorionäyteja heille tehdään sähköinen unta ja muistia mittaava tutkimus.

Muutamien öiden ajan he pitävät myös liikeanturia, joka mittaa liikkumista unen ja valveen aikana. Lisäksi varusmiehet vastaavat sähköiseen kysymyspatteristoon.

Kyselytutkimuksen alustavista tuloksista on selvinnyt, että huonoon uneen liittyy kännykän näprääminen ilta-aikaan ja kofeiinipitoiset juomat. Tutkimusryhmän tavoitteena on selvittää noin 200 varusmiehen unta.

– Nostaisin esille kahvin käytön illalla ja energiajuomien, tekisi mieli sanoa, ylettömän käytön nykyaikana. Näiden molempien on todettu vaikuttavan unen laatuun, määrään sekä rakenteeseen, sanoo tutkimusryhmässä mukana oleva Tampereen yliopiston sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Alikersantti Juho-Petrik Paukkusen kasarmista löytyy juoma-automaatti. Paukkusen kanssa samassa komppaniassa asepalvelusta suorittava kokelas Roope Tauriainen sanoo, että energiajuoma on usein automaatista loppu.

– Energiajuomat ovat jokaisen oma murhe. Se on oma päätös, että juoko illan energiajuomia ja näprääkö puhelinta sängyssä aina sinne yhteen asti. Omakohtaisesti minulla ei ole ollut ongelmia. Osaan laittaa puhelimen pois, ja tiedän milloin kahvia tulee hörppiä, sanoo Roope Tauriainen.

Uudet tavat, elämänrytmi ja ihmiset

Älylaitteiden iltakäytöstä unen kannalta ongelmallista tekee niiden sininen valo.

– Sininen valo älypuhelimessa vallankin juuri ennen nukkumaanmenoa käytettynä heijastuu yöuniin. Toisaalta armeijan tarjoama liikunta on sille hyvää vastapainoa. Sitä puolustusvoimat tarjoaa hyvin, sanoo professori Kai Parkkola.

Juho-Petrik Paukkula ja Roope Tauriainen ovat samaa mieltä, että päivän sotaharjoitusten jälkeen uni maistuu. Kun he astuivat tammikuussa armeijan harmaisiin, piti oppia uudet tavat, uusi elämänrytmi ja uudet ihmiset.

– Se oli tavallaan aikamoinen shokki herätä täältä ensimmäisenä aamuna ja huomata, että ympärillä neljätoista muuta kaveria pyörimässä boksereillaan. Siinä sitten yritti parhaansa mukaan ehtiä annettuihin aikamääreisiin, sanoo Roope Tauriainen.

Tauriainen ja Paukkula eivät ole tutkimuksessa mukana, mutta he ovat käyneet läpi alokasajan. Heille armeijan arki alkoi rullata nopeasti, mutta se ei poistanut sitä, että inttiin astuminen oli elämänmuutos. Tästä syystä unitutkimuksessakin keskitytään alokkaisiin.

Tutkijat yllätti se, miten paljon eroavaisuutta unen laadussa ja määrässä oli armeijaan tulleiden välillä.

Toisilla on enemmän psykologista kimmoisuutta

Tutkimuksessa on selvinnyt, että osa varusmiehistä nukkuu hyvin ennen armeijaan tuloa, mutta armeijassa uni heikkenee. Toisilla taas huonounisuus vaihtuu sikeisiin yöuniin. Voi olla niin, että osalla uni paranee, koska intissä liikutaan paljon, kuri on tiukkaa ja päivärytmi selkeä.

– Tämä on mielenkiintoinen seikka, johon toivomme saavamme lisäselvyyttä. Kokonaisuus on monimutkainen viidakko, jossa on hyvin paljon muuttujia. Päiväaikaiset aktiviteetit, ihmisen koko persoonallisuus, ja vuosien aikana tapahtunut kehityskulku vaikuttavat, sanoo sotilaslääketieteen professori Kai Parkkola.

Hyvin herkkäunista voi taas häiritä esimerkiksi tupanaapurin kuorsaus. Professori Tiina Paunio nostaa esille psykologisen kimmoisuuden. Se tarkoittaa yksilöiden välisiä eroja siinä, miten hyvin he sopeutuvat uusiin olosuhteisiin, ja niiden aiheuttamaan stressiin.

– Puolustusvoimien kannalta on tärkeätä pystyä identifioimaan ketkä sopeutuvat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan haastaviin olosuhteisiin. Tässä uni on herkkä häiriömittari. Osa sopeutuu varusmiespalvelukseen toisia herkemmin, sanoo unitutkimuksen johtaja, professori Tiina Paunio.

Voi myös olla, että unelle varattu aika ei armeijassa riitä.

Korvatulpat ja kuulosuojaimet päähän

Varusmiespalveluksessa unelle on varattu kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Hiljaisuus alkaa iltakymmeneltä, ja ylös noustaan tavallisesti kuudelta. Unitutkijan mukaan kahdeksan tuntia riittää nipin napin nuorelle ihmiselle.

– Ideaalitila olisi se, että varusmiehillä olisi yhdeksän tuntia aikaa olla vuoteessa. Silloin 10-06 ei riitä. Ei kuitenkaan voida yksiselitteisesti sanoa, että menevätkö kaikki heti nukkumaan. Aivan tutkimuksen alussa emme ymmärtäneet kysyä sosiaalisen median käytöstä illlalla, sanoo professori Tiina Paunio.

Toistaiseksi ainakaan Kai Parkkola ei lähtisi muuttamaan armeijan unirytmiä, mutta huonosti nukkuville hänellä on neuvoja.

– Energiajuomia vähäisempi käyttö iltaisin tai kahvin vaihto kofeiinittomaan. Sitten sellainen laskeutuminen uneen, pieni rentoutuminen, rauhoittuminen vaikkakin vain puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Se kaikki tukisi unen pituutta ja rakennetta, sanoo Kai Parkkola.

Alikersantti Paukkusen mukaan unen päästä saa hyvin kiinni, kun vain malttaa rauhoittua hetkeksi.

– Itsellä on toiminut hyvin se, että yhdeksän aikaan laittaa puhelimen säppiin ja pään tyynyyn ja koittaa pitää silmiä kiinni ja olla hiljaa. Jos toisten äänet häiritsevät, niin jotkut käyttävät korvatulppia ja kuulosuojaimia, sanoo Juho-Petrik Paukkunen.