– Irma Salokoski, Tesoman miähet -hankkeen projektipäällikkö

Tesoma miähet -hanke on nimensä mukaan Tesomalla toimiva projekti, jonka kohderyhmää ovat työelämän ulkopuolella olevat miehet. Syyskuussa 2017 projektin toiminnassa on ollut mukana jo 90 miestä.

Hankkeen tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien miesten sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, työ- ja toimintakyvyn parantuminen sekä sosiaali- ja terveysalan sekä kolmannen sektorin edustajien asiakaslähtöisen toimintatavan valmiuksien lisääntyminen.

Miesten toiveet etusijalla

Hankkeessa pyritään miesten osallisuuden tunteen lisääntymiseen suunnittelemalla kaikki tekeminen yhdessä miesten kanssa heidän omista toiveistaan lähtien. Yhdessäolo ja työ- ja toimintakyvyn edistäminen painottuvat toiminnoissa.

Miesten kanssa on menty kuntosalille, sählyä pelaamaan, uimaan, retkeilemään, kuntonyrkkeilemään ja saunomaan. Yhdessä on tehty ruokaa, toteutettu pihatapahtumia sekä kokoonnuttu yhteisiin tapaamisiin ilman sen suunnitellumpaa ohjelmaa.

Olemme huomanneet, että kaikki hyvä ei maksa paljon. Kiitos tästä kuuluu mm. Ikurin liikuntahallille, VTS:lle ja TVA:lle, jotka ovat antaneet meille ilmaisia kokoontumistiloja ja muutenkin tukeneet hankettamme.

Verkostolla asiakaslähtöistä toimintaa

Sosiaali- ja terveysalan sekä kolmannen sektorin edustajien asiakaslähtöisen toimintatavan lisääntymiseen on pyritty ”mieslähtöisyyttä monialaisesti” -verkoston avulla.

Verkosto pyrkinyt mahdollistamaan työelämän ulkopuolella olevien miesten ja eri alojen toimijoiden välistä vuoropuhelua sekä toisiltaan oppimista. Täällä toiminnalla on pyritty siihen, että miesten toiveet tulisivat kuulluksi, tunnistettaisiin palveluiden kehittämiskohteita ja että palveluiden tuottajat ja käyttäjät kohtaisivat puolueettomalla maalla. Täten myös molemminpuolinen ymmärrys lisääntyisi.

Verkosto on kokoontunut säännöllisesti. Ongelmana on ollut julkisen sektorin edustajien vähäinen osallistuminen.

Asiakaslähtöisyys = asiakas lähtee?

Hankkeen myötä minulle on tullut vähän sellainen olo, että edelleen asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että ”asiakas lähtee”.

Työelämän ulkopuolella olevat myös nähdään kansantalouden kannalta ongelmallisena ryhmänä, johon pitää kohdistaa erilaisia sanktioita. Tämä näkökulma painottuu liiankin voimakkaasti etenkin mediassa. Olisi ehkä syytä miettiä ongelmaa muidenkin tieteenalojen näkökulmasta.

Työttömyys ja siihen liittyvät haasteet ovat ns. ”ilkeitä ongelmia”, johon ei riitä yhden erikoisalan osaaminen. Työttömien ääni olisi saatava näkyviin palveluja suunniteltaessa. On yleisesti tiedetty, että ne saavat palveluja, jotka eniten pitävät ääntä itsestään. Hankkeen kohderyhmä ei kuulu tähän väestönosaan. Heidän palveluidensa suunnittelussa ja toteutuksessa helposti unohdetaan se, että heitäkin voisi kuulla.

Olen myös miettinyt, miksi jalkautuminen on niin vaikeaa. Pelottaako oikeiden ihmisten kohtaaminen puolueettomalla maalla? Kokemuksesta voin sanoa, että miehiäkin vähän pelottaa virkamiesten kohtaaminen.

Olisikohan aika ihan ”aikuisten oikeesti” pyrkiä siihen monialaisuuteen? Toivon tämän näkyvän tulevia hyvinvointikeskuksia suunniteltaessa. Joku viisas on joskus sanonut, että mikään ihmiskäsitys ei ole riittävä, kun ihminen on itse paikalla. Mentäisiinkös siis ensin ”ihminen edellä” eikä ongelma edellä.

Tesoman miähet -hankkeessa syntyy pienimuotoista selvitystä siitä, miten tämä ryhmä on kokenut tämän palveluorganisaation ja mitä kehittämistarpeita siinä on. Toivomme tämän tiedon hyödyttävän myös tulevien palvelujen suunnittelua.

Tesoman miähet -hanke

• yhteishanke työelämän ulkopuolella olevien miesten työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi
• käynnissä elokuusta 2015 maaliskuun 2018 loppuun asti
• toiminta miesten kanssa päättyy vuoden 2017 lopussa
• rahoitus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR)
• hallinnoijana Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja osatoteuttajina Setlementti Tampere ry:n Miesten kansalaistalo Mattila sekä Tampereen kaupunki

Lisätietoa hankkeesta: Tesoman miähet