Yle Uutiset kysyi kuluvalla viikolla kansanedustajilta, onko heitä tai heidän perheenjäseniä uhkailtu. Poliitikkojen kokema uhkailu on noussut puheenaiheeksi, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi viikonvaihteessa vaimoonsa kohdistuneesta uhkailusta ja häirinnästä.

Vastaukset olivat karuja, uhkailu on osa poliittisten päättäjien arkipäivää. Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kaksi kolmasosaa on joutunut uhkailujen kohteeksi.

Kokemuksistaan kertoi 60 eduskunnan 200 kansanedustajasta. Lisäksi kymmenkunta kertoi sähköpostitse, ettei ole joutunut uhkailujen kohteeksi, tai ettei halua vastata kyselyyn. Kieltäytymistä perusteltiin mm. sillä, että uutiset uhkailusta vain lisäävät häiriköintiä.

”Minulla on valmiina terävä puukko, jota aion käyttää kun tapaan sinut”

Uhkailuja ovat saaneet kansanedustajat poliittisen kentän laidasta laitaan. Muutama pitkän linjan parlamentaarikko muistuttaa, että aggressiivista häiriköintiä on ollut aina, kun poliittiset päätökset eivät ole miellyttäneet.

Kansanedustaja Pertti Salolainen (kok.) kertoo saaneensa useita sekä itseen että perheeseen kohdistuneita tappouhkauksia 1990-luvulla, jolloin hän oli Suomen EU-jäsenyyden pääneuvottelijana.

Kuusi kyselyyn vastanneista kertoo saavansa uhkausviestejä viikoittain. Tavallisimmin poliitikko saa uhkausviestejä muutaman kerran vuodessa.

Tappouhkauksista kertoo usea kansanedustaja. Joissakin uhkausviesteissä sanotaan, että kansanedustaja tapetaan, jos poliittinen päätös on uhkailijalle epämieluisa. Samoin on toivotettu, että kansanedustaja itse tappaisi itsensä. Yhtä kansanedustajaa on uhattu polttaa roviolla.

Miehiä uhataan usein väkivallalla ja naisia raiskaamisella.

Suuri osa uhkausviesteistä on vahvaa henkilöön käyvää solvausta. Uhkailuksi kansanedustajat eivät laske ilkeyksiä tai ulkonäön haukkumista, ne ovat tavanomaista palautetta.

”Uhattiin laittaa minut  ja perheeni ”monttuun”

Poliitikot kertovat, että pahinta on ollut, kun uhkailut ovat kohdistuneet perheeseen.

Vastanneista joka kuudes kertoo puolisonsa, lapsiensa tai jopa lapsenlapsiensa uhkailusta. Puoliso on saattanut saada solvauskirjeitä tai on peloteltu, että uhkaaja mustamaalaa kansanedustajan lisäksi koko perheen maineen.

Muutamia kansanedustajia on peloteltu koko perheen vahingoittamisella.

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on ollut uhkailijoiden maalitauluna koko parikymmenvuotisen poliitikkouransa ajan. Pahimpana kokemuksena Räsänen pitää vuoden 1995 uhkauksia, joita hän sai ajaessaan lapsipornon hallussapidon kriminalisointia. Silloin mittavat lapsipornoaineistot omistava pedofiili tuli itse tuomaan uhkauskirjeen Räsäsen postilaatikkoon.

– Perheeni lapsia uhattiin raiskauksella. Raiskauksella uhattu poika oli silloin 12-vuotias.

Räsästen kotia häiriköitiin tontille saakka ja peloteltiin mm. koputtelemalla talon seiniin. Perheen lapsiin tämä vaikutti niin, että koti tuntui turvattomalta paikalta.

– He eivät ole isonakaan halunneet olla yksin kotona, vaikka ovat matkustelleet yksin pitkin Afrikkaa.

Vastenmieleiset päätökset ja perussuomalaisten hajaannus

Uhkailijat lähettävät viestinsä yleensä sähköpostilla tai sosiaalisen median kautta. Myös puhelinvastaajaan saatetaan lähettää pelotteluviesti.

Maahanmuutto, tasa-arvoinen avioliittolaki, ihmisoikeudet, feminismi, alkoholi, jopa vihapuheen vastustaminen aiheuttavat säännönmukaisesti uhkausaallon.

Oma ryhmänsä ovat perussuomalaista lähteneet kansanedustajat, jotka kertovat joutuneensa uhkausvyörytyksen kohteeksi. Kokoomukseen loikannut Veera Ruoho sanoo, että uhkailut alkoivat heti perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen, jolloin hän oli antanut haastatteluja.

Kommenteista repesi uhkausryöppy, jota tuli päivittäin puhelimessa, puhelinvastaajassa, sähköpostiisssa ja sosiaalisessa mediassa.

– Uhkaukset alkoivat, kun ensin Olli Immonen ja sitten Jussi Halla-aho olivat reagoineet ja kommentoineet haastatteluja. Kun Jussi Halla-aho reagoi johonkin asiaan, niin sen jälkeen ryöpyt tulevat. Osa tulee nimettöminä, osa nimen kanssa. Muutkin samassa tilanteessa olevat ovat saaneet samoja viestejä samoilta henkilöiltä, Ruoho sanoo.

Uhkailu lisännyt varovaisuutta

Kymmenet kansanedustajat ovat vieneet uhkailut poliisin tai turvaviranomaisten käsiteltäväksi. Hämmästyttävää kyllä, joskus uhkaaja kirjoittaa viestinsä nimellään ja jättää yhteystietonsa uhrilleen. Päivi Räsäsen kokemuksen mukaan moni uhkaajista on ollut viestejä kirjoittaessaan joko juovuksissa tai mielenterveydeltään järkkynyt.

Ylen kyselyssä kaksi kansanedustajaa sanoo välttelevänsä nykyisin puheenvuoroja eduskunnassa uhkailujen pelossa.

Jotkut varjelevat perhettään sillä, etteivät ota lähimpiään mukaan esiintyessään julkisilla paikoilla.

Vihreiden Olli-Poika Parviainen ottaa uhkailut huomioon arkielämässään.

– Pitää miettiä, mihin lasten kuvat laittaa, pitää päiväkodin kanssa olla asiat selvillä tietysti. Pitää olla tarkkana milloin ja missä liikkuu, mutta se on julkisuudessa olevalle poliitikolle arkea joka tapauksessa.

Uhkailulla yritetään vaientaa poliitikko

Uhkailulla ja pelottelulla pyritään vaientamaan epämieluisa poliitikko.

– Poliitikon pitää tiettyyn rajaan kestää, että ihmiset ovat hermostuneita hermostuttavien päätösten vuoksi. Mutta joku raja pitää olla, Olli-Poika Parviainen sanoo.

Parviainen sanoo, ettei uhkailu ole tehonnut häneen millään tavalla.

Samaa sanoo Päivi Räsänen.

– Minä en ole antanut sen vaikuttaa millään tavalla. Olen pikemminkin lisännyt panoksia. Olen nähnyt silloin, että nyt on kyseessä asia, jossa todella on tarve saada muutos aikaan. Silloin sitä pitää olla edistämässä.

Veera Ruohon mielestä uhkauksilla yritetään murentaa demokratiaa, sananvapautta ja mielipiteenvapautta.

– Pelotellaan ihmisiä puhumasta asioita, se on uhkailun pahin vaikutus.

Ruoho kiittelee ministeri Orpon ulostuloa. Hänen mielestään uhkailua vähentäisi se, jos poliitikot kertoisivat kokemuksistaan heti ja sanoisivat sille jyrkästi ei.