Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöjen säännöstelyyn Kokemäenjoen vesistöalueella ja vaikutukset näkyvät jo nyt, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskusten tuore selvitys. Mm. kevättulvat vähenevät, mutta talven hyydetulvat lisääntyvät.

Pirkanmaan ELY-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntijan Diar Isidin mukaan ilmastonmuutos näkyy jo meidän vesistöalueillamme.

– Se näkyy siinä, että kevättulvat ovat entistä pienemmät jatkossa. Talvikaudella lumikertymät ovat pieniä ja sulaminen vähäisempää, jolloin vedenkorkeuden nousut keväällä vähenevät siitä, mihin on totuttu aikaisemmin. Jos jatkossa näin käy, kevättulviin ei tarvitsisi varautua niin paljon kuin nykyisin.

Säännösteltyjen järvien vedenpintojen alentaminen on ollut varautumista kevättulviin. Isidin mukaan tarkoituksena on vähentää tulvariskiä sekä järvien rannalla että myös Kokemäenjoen alueella.

– Tällä hetkellä säännöstelyluvat ovat sellaiset, että veden korkeutta on pakko laskea talven aikana. Esimerkiksi Pyhäjärvi ja Näsijärvi ovat sellaisia, joissa on pakollinen vedenkorkeuden lasku, jotta järvessä olisi riittävästi tilaa sulamisvesille. Se suojaa myös Kokemäenjoen alaosaa ihan Poriin asti.

Hyydetulvariski kasvaa

Ilmastonmuutoksen seurauksena riski hyydetulviin lisääntyy, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid. Hän arvioi, että hyydetulvatilanteet ovat Kokemäenjoella jatkossa todennäköisempiä kuin kevättulvat.

– Sateet, jotka aikaisemmin ovat tulleet enemmän lumena ja vähemmän vetenä, tulevat jatkossa enemmän vetenä ja vähemmän lumena. Tällöin virtaamat joissa ja valunnat järviin kasvavat talvella.

Ennusteuden mukaan pakkasia on tulossa edelleen ilmastonmuutoksesta huolimatta ja hyydetulvariski kasvaa, kertoo Diar Isid.

– Jos tällöin tulee pakkasjaksoja, suuret virtaamat ja pakkasjaksot yhdessä lisäävät hyydetulvan riskiä. Näihin tilanteisiin pitäisi jatkossa varautua entistä paremmin.

Yhteistyöllä on Diar Isidin mukaan pystytty ehkäisemään, ettei pahaa tulvaa ole hyyteistä vielä syntynyt.

– Noin 15-20 vuoden aikana hyydetilanteiden hoitaminen on korostunut entisestään.

Poikkeuslupia poikkeustalvina

Koska talvella kertyy aiempaa vähemmän lunta, esimerkiksi Näsijärven tai Pyhäjärven pintaa ei tarvitse keväällä laskea niin alas tulvien varalta eikä Kokemäenjoen juoksutuksia lisätä eli pakollista vedenkorkeuden laskua ei tarvittaisi, uskoo Diar Isid.

– Tämä on nähty esimerkiksi Näsijärvellä viime ja toissa vuonna. Yhtiö haki poikkeuslupaa, jotta heidän ei tarvitsisi laskea vedenkorkeutta niin alas kuin luvassa on esitetty. Järven rannoilta on tullut positiivista palautetta eikä mitään haittaa ole nähty siitä, että tällaista poikkeusta on tehty.

Näsijärven pohjaa
Marjut Suomi / Yle

Diar Isidin mukaan poikkeuslupa olisi ehkä ollut tarpeen myös vuonna 2014.

– Vuonna 2013 varauduttiin kevättulviin, se on viimeisin vuosi, kun on ollut vähän runsaammin lunta. Mutta tietenkin, jos lumikertymä on suuri ja tulvariski keväällä voi kasvaa, niin silloin pitää varautua riittävästi ja se tarkoittaa sitä, että vedenkorkeutta joudutaan siinä tapauksessa laskemaan samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina.

Säännöstelyyn joustoa

Pakollisesta säännöstelystä halutaan luopua ja siirtyä joustavampaan varautumiseen, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid.

– Meillä on 10 suositusta säännöstelyjen kehittämiseksi ja yksi suositus liittyy säännöstelylupiin. Näsijärven ja Pyhäjärven osalta esitetään suosituksessa, että säännöstelylupaa muutetaan erilaisiin vesitilanteisiin paremmin sopeutuvaksi.

Tällainen työ on parhaillaan menossa, sanoo Diar Isid.

– Näsijärven säännöstely-yhtiössä ja Pyhäjärvellä (jossa luvanhaltija on valtio) on yhdessä lähdetty selvittämään mahdollisuuksia säännöstelyluvan muuttamiseksi. Selvitys tai luonnos siitä valmistuu todennäköisesti lokakuussa.

Lupa voisi kääntyä sellaiseksi, että lumisina talvina pitäisi poikkeuksellisesti varautua siihen. Nykyään on toisinpäin ja haetaan poikkeuslupaa, jotta saadaan pitää vettä ylempänä.

– Ajatus olisi, että se lupa olisi joustava eli ei tarvitsisi hakea poikkeuslupaa, vaan silloin kun on enemmän lunta, se lupa pakottaa varautumaan. Jos on vähemmän, sitten ei tarvitse varautua niin paljon, sanoo Diar Isid.