Suomen Arkkitehtiliitto Safan tuore puheenjohtaja, arkkitehti Henna Helander heilauttaa kättään. Ylhäällä, lähes 88 metrin korkeudessa siintää vaalean, neliömäisen tornitalon huippu.
Näky ei saa Helanderilta kiitosta mutta ei suoranaista tyrmäystäkään.
– Lähietäisyydeltä tämä on ihan kelpo asuinrakennus. Ei tämä ole yhtään heikkotasoinen. Mutta jos puhutaan, että tehdään merkkirakennuksia, jotka vaikuttavat koko kaupungin siluettiin, silloin pitää vaatia paljon enemmän. Tämähän näkyy merelle asti, hän sanoo.
Ollaan Helsingin Vuosaaressa, vuonna 2006 valmistuneen tornitalo Cirruksen juurella. Cirrus on leimannut alueensa maisemakuvaa jo yli vuosikymmenen. Se oli pitkään Suomen korkein tornitalo, mutta nyt se on saanut rinnalleen useamman kilpailijan: ainakin tamperelaisen liki 89-metrisen hotelli Tornin sekä Espoon Niittykummussa sijaitsevan Niittyhuipun, talon, joka rakennuttajansa mukaan on peräti 90 metriä korkea.
Ja lisää on tulossa. Ympäri Suomea on vireillä useita tornitalohankkeita, Yle kirjoitti joulukuussa. Helsingin Sanomienkin selvityksen mukaan hankkeita on kymmenittäin.
Helander puhuu suoranaisesta tornitalobuumista. Kiinnostusta korkeaan rakentamiseen on todella paljon.
Se huolettaa Helanderia, arkkitehtien puheenjohtajaa.
– Tornitaloja rakennetaan nyt kovalla vauhdilla. Olemme saaneet ratkaistua niiden tekniset ongelmat – niissä on paljon enemmän teknisiä haasteita kuin mitä matalammissa rakennuksissa on. Mutta panostetaanko niiden arkkitehtuuriin tarpeeksi ja annetaanko sille tarpeeksi aikaa?
Helander painottaa, että korkea rakentaminen vaatisi innovaatioita ja aikaa niiden testaamiseen.
– Mutta onko sitä? hän kysyy.
Helander työskentelee myös johtavana asiantuntijana Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla. Lisäksi hän on toiminut aiemmin Helsingin rakentamisen eheyttä vaalineen kaupunkikuvaneuvottelukunnan puheenjohtajana ja perehtynyt siis varsin laajasti kaupunkimaiseman estetiikkaan.
Korkeita rakennuksia nousemassa aina Järvenpäästä Vaasaan
Tornitalohankkeita on lukuisia ympäri Suomea, mutta suurimmat niistä eli yli 20-kerroksiset rakennukset sijoittuvat käytännössä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Muuallekin maahan niitä on kuitenkin tulossa: esimerkiksi Järvenpäässä maamerkiksi on nousemassa 26-kerroksinen ja noin 90-metrinen tornitalo, Vaasassa puolestaan 25-kerroksinen.
Monessa hankkeessa ulkoasu on ehditty lyödä jo lukkoon, mutta ei kaikissa. Yksi tällaisista, vailla suunnitelmaa olevista isoista hankkeista on Helsingin Keski-Pasilaan rakennettava tornitaloalue.
Alue kattaa Pasilansillan eteläpuolisen alueen Pasilankadulta Ratapihantielle. Se käsittää jopa 200 000 kerrosneliömetriä asuin-, toimisto- ja liiketiloja.
Tornialueelle on tulossa kahdeksasta kymmeneen tornitaloa tai pilvenpiirtäjää, ja niiden vähimmäiskorkeudeksi on määritelty viisitoista kerrosta. Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa 2015, että ainakin yksi pilvenpiirtäjistä voisi kohota 40 kerrokseen ja huimaan 156 metriin.
Hankkeen toteutuskilpailu on edelleen kesken. Toteutuskilpailun toiseen vaiheeseen valittiin lokakuussa neljä ryhmää. Hanke on nyt Helsingin kaupunkiympäristön toimialan Pasilan alueen tiimipäällikön, arkkitehti Dan Mollgrenin työpöydällä.
Kyseessä on vastuullinen tehtävä, Mollgren sanoo.
– Korkeat rakennukset ovat näkyviä ja ne ovat tärkeitä paikkoja. Usein niistä tulee tavalla tai toisella maamerkkejä, ainakin Helsingin tyyppisessä kaupungissa, jossa siluetti on varsin maltillinen.
– Hankkeen valmistelijat kaupungilla ja valtiolla ovat tunnistaneet hankkeen merkityksen. Kaikki ymmärtävät, että hyvä lopputulos edellyttää onnistumista myös kilpailun järjestelyissä.
Keski-Pasilan toteutuskilpailussa kukin neljästä ryhmästä työstää ehdotuksiaan parhaillaan eteenpäin. Tavoite on, että lopulliset ehdotukset palautetaan keväällä tai kesällä Helsingin kaupungille ja voittaja olisi tiedossa syyskuun loppuun mennessä.
Asemakaavaa lähdettäisiin tekemään ensi vuoden aikana, ja rakentaminen alkaisi vuosina 2020–2021.
Millainen on kaunis tornitalo?
Tornitalojen julkisivut tehdään elementeistä, korkeimmissa pilvenpiirtäjissä usein lasielementeistä, Henna Helander selittää.
Teknisesti ratkaisu on varmasti hyvä, mutta ei nykyisellään kaupunkikuvallisesti eikä arkkitehtonisesti, hän sanoo. Elementtejä kiertävät alumiinilistat, mikä luo rakennukselle ruutukuvion, hän jatkaa.
Tässä olisi Helanderin mielestä paljonkin parantamisen varaa.
– Elementit voisivat olla vähän monipuolisemmin tehtyjä kuin vain perusruutuja.
– Toinen tärkeä määräävä asia on se, kuinka paljon rakennuksessa on kirkasta lasia eli sellaista lasia, josta näkee läpi ja joka toimii oikeana ikkunana. Silloin jos sitä ei ole tarpeeksi, tunnelmasta tulee vanhanaikainen. Jolloin mielikuva 1970-luvun köyhimpään betonielementtiaikakauteen on todella vahva.
Usein rakennuttaja on ahne ja haluaa mahdollisimman paljon kerrosalaa. Ja silloin tornista tulee kömpelön näköinen. Pirjo Sanaksenaho
Se, millaista tornitaloa pitää kauniina, on tietysti makuasia. Mutta millaiset seikat siihen yleisesti ottaen vaikuttavat?
Mittasuhteet, vastaa rakennussuunnittelun professori Pirjo Sanaksenaho Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta.
– Kyse on leveyden ja korkeuden suhteista ja julkisivun suhteista, hän sanoo. Myös julkisivun materiaalilla on vaikutusta.
– Joku sellainen, mikä näyttää keveältä ja sulautuu taivaan värimaailmaan, näyttää miellyttävämmältä kuin joku tumma ja raskas.
Sanaksenaho ottaa esimerkiksi 310-metrisen The Shard -pilvenpiirtäjän Lontoosta. Sen suunnittelussa on hänen mielestään onnistuttu hyvin.
– Se on ylöspäin kapeneva torni. Jollain lailla se suuresta koostaan huolimatta istuu kaupunkikuvaan.
Osataanko Suomessa suunnitella riittävän kunnianhimoisia tornitaloja?
– Ehkä meillä on aika vähän kokemusta niiden suunnittelusta. Eivät ne maailman parhaat esimerkit Suomesta löydy. Sanotaan näin, professori toteaa.
Hän huomauttaa, että tornitalon ulkonäöstä ei ole vastuussa vain arkkitehti.
– Kyse on mitä suurimmissa määrin rakennuttajan tahtotilasta. Suunnittelua määrää pitkälti se, mikä on halutun kerrosalan määrä ja mitkä ovat kustannukset.
– Usein rakennuttaja on ahne ja haluaa mahdollisimman paljon kerrosalaa. Ja silloin tornista tulee kömpelön näköinen, Sanaksenaho päättää.
”On myös taloja, jotka ovat aivan tavallisia mutta joita on vain venytetty ylöspäin”
Vuosaaressa vaalea Cirrus sulautuu talven valkoiseen pilvimassaan.
Onko suomalainen korkea rakentaminen rumaa? Henna Helander ei sanoisi niinkään.
– Mutta sanoisin, että siihen nähden, kuinka paljon tällaiset yksittäiset tornitalot näkyvät maisemassa ja vaikuttavat ihmisten identiteettiin laajalla alueella, niiden pitäisi olla ihan erityisen hienoja. Siis oikein poikkeuksellisen hienoja.
Hän sanoo, että tällä hetkellä Suomessa on myös sellaisia tornitaloja, jotka ovat aivan tavallisia kerrostaloja mutta joita on vain venytetty ylöspäin.
– Ne eivät todellakaan ansaitse paikkaansa huomiorakennuksina. Sillä ne ovat huomiorakennuksia, halusimme sitä tai emme.
Yhtä tärkeää kuin se, miltä tornitalo näyttää, on kuitenkin myös se, mitä katutasossa on ja miten se näyttäytyy jalankulkijalle, muistuttavat Pirjo Sanaksenaho ja Dan Mollgren.
– Korkean rakentamisen suurin haaste ja samalla mahdollisuus on synnyttää sellaista kaupunkiympäristöä, joka toimii vuorokauden ja vuoden ympäri. Se pitää muistaa, kun puhutaan korkeasta rakentamisesta, Mollgren sanoo.
Keski-Pasilassa näin aiotaan tehdä. Alueen suunnittelu- ja toteutuskilpailun yhtenä kriteerinä on muun muassa sekin, että yleisöllä on pääsy korkeimman pilvenpiirtäjän ylimpiin osiin.
Huipulle lupaillaan tilaa, jonne mennä ja josta katsella muuttuvaa Helsinkiä.
Lue lisää:
Pasilan historialliset veturitallit etsivät tulevaisuuttaan tornitalojen varjossa (Yle Uutiset 20.2.2018)
Espooseen valmistui kaikessa hiljaisuudessa tornitalo, joka saattaa olla jopa Suomen korkein – suurempiakin tekeillä jo nyt (Yle Uutiset 27.12.2017)
2020-luvun Pasilan ulkomuodosta kilpaillaan jo: tornitaloalueen tulevaisuudesta nokittelee neljä suunnitelmaa (Yle Uutiset 5.10.2017)
Suomen korkein puinen tornitalo alkaa nousta – uusi maamerkki Joensuuhun (Yle Uutiset 19.5.2017)
Tamhattan nousee Tampereen ydinkeskustaan – Uuteen tornitaloon tulee luksuskoteja (Yle Uutiset 18.4.2016)
Aiheesta muualla:
Tornitalot leviävät Helsingistä maakuntiin, Kuopio rakentaa niitä peräti neljä – taustalla uudet rakentajia helpottavat rakennusmääräykset (Helsingin Sanomat 11.2.2018)
Miksi Suomea rakennetaan korkeammaksi? – HS esittelee tulevia tornitalohankkeita (Helsingin Sanomat 21.10.2017)
Jätä kommentti