Lintujen ulosteet ja nopeus napata ruokaa terassilla, torilla tai huvipuistossa koettelee monen kärsivällisyyttä kesäisin. Esimerkiksi Tampereen Särkänniemessä ja Helsingin Korkeasaaressa ongelma on tuttu.

Pikkusuolaista myyvien kojujen lähellä kannattaa päivystää ja iskeä juuri silloin kun ihminen kääntää selkänsä – niin sen logiikka toimii.

Oppivaiset ja nälkäiset linnut tulevat vuosi vuodelta hiukan rohkeammiksi. Ihmisistä se tuntuu röyhkeydeltä.

Kolme poikaa syömässä makkaraperunoita
Särkänniemessä myydään mm. makkaraperunoita huvipuistovieraiden nälkään.Matias Väänänen / Yle

”Lintuja ruokitaan tarpeettomasti”

Lintuharrastaja muistuttaa että linnun käyttäytyminen on seurausta ihmisen toiminnasta.

– Kyllä lokit oppivat vähitellen rohkeammiksi, jos se hyötyy siitä ruoan muodossa. Kun ihminen ei enää muodosta uhkaa tai vaaraa linnuille siinä määrin kuin aiemmin, linnut pelkäävät vähemmän.

– Mielestäni tätä ei kuitenkaan voi kuvata röyhkeydeksi. Lokkien ruokakerjääminen on pitkälti ihmisten omaa syytä. Lokkeja, kuten muitakin lintuja, ruokitaan tarpeettomasti, sanoo Jukka T. Helin Birdlife Pirkanmaa -yhdistyksestä.

Lokki ruokakojun katolla
Lokki väijyy ruokaa Särkänniemen ruokakojun katolla. Matias Väänänen / Yle

Esimerkiksi toriruokailun jälkeen ruuantähteitä ei saisi jättää pöydälle vaan ne pitää viedä heti roskikseen.

Vaikka lokin käytös ja ääni kuinka ärsyttäisivät, linnun tappaminen ei kannata. Korvauksen määrä saattaa yllättää: esimerkiksi rauhoitetun naurulokin ampumisesta joutuu maksamaan 101 euroa.

Äänipelottimet tepsivät, muovinen käärme ei välttämättä

Tampereella Ratinanniemessä on pitkä laituri, jossa kuitenkaan ei paljon lokkien jätöksiä näy. Torjuntaan on käytetty tolppia, joista kuuluu lokkien varoitusääniä. Keino tuntuu tepsivän.

– Laukontorin laitureilla on ollut kuusi vuotta käytössä petolintujen äänet. Ne tepsivät lokkeihin hyvin, sanoo satamamestari Matti Joki. Hän ei usko, että erilaiset muoviset käärmeet ja muut pelättimet tehoavat kovin kauan. Myös rautalankapiikit ovat lokin kannalta huono keino, sillä ne saattavat vahingoittaa lintua.

Lokkien ruokakerjääminen on pitkälti ihmisten omaa syytä. Lintuja ruokitaan tarpeettomasti. Jukka T. Helin

Aivan joka kolkkaan torjuntaääni ei kuitenkaan kanna.

– Tänään en ole lokkeja nähnyt, mutta eilen lokit tappelivat kalan päästä niin että ihmiset joutuivat väistelemään niitä, sanoo torikauppias Marja-Liisa Lützov Tampereen Laukontorilla.

”Ei siihen mitään lopullista ratkaisua ole”

Pirteät varpuset, pulut ja nokkelat naakat kilpailevat torin antimista lokkien kanssa, mutta lokki on ison kokonsa vuoksi jopa hiukan pelottava. Torilla ruokaileva matkailija voi kavahtaa röyhkeää lintua. Särkänniemessä ruokaillut perheenisä yllättyi tamperelaislokin nopeudesta.

– Siinä kun takkia kurkotin puolen metrin päästä, niin lokki tuli ja nappasi pari ranskalaista pöydältä. Ahneita lintuja, helsinkiläinen Markus Tuomela kertoo.

Kauempaa saapunut turisti ei välttämättä osaa tulkita kylttejä, joissa kielletään lintujen ruokkiminen.

– Aivan kaikille eri kulttuureista saapuville matkailijoille ei mene perille tämä meidän sääntö, ettei lintuja ruokita, sanoo ravintolavastaava Sofia Rosvall Särkänniemestä.

Ethän ruoki lintuja -kyltti Särkänniemessä
Särkänniemessä kielletään lintujen ruokkiminen kahdella kielellä.Matias Väänänen / Yle

Särkänniemessä on käytössä monia eri konsteja lokkeja vastaan. On verkkoja pöytien päällä, petolintujen silhuetteja ja lokin omia varoitusääniä. Ongelman aiheuttaja on kuitenkin roskaava ihminen. Kesken jäänyt annos jätetään linnun ruoaksi. Eikä ole harvinaista nähdä asvaltille paiskattuja ranskanperunoita.

– Ongelman kanssa on elettävä eikä siihen mitään lopullista ratkaisua ole , Rosvall sanoo.

Lokkipelätin Särkänniemessä
Särkänniemen huvipuistoon on laitettu mm. petolintujen silhuetteja.Matias Väänänen / Yle