Arkikielessä kätisyys määräytyy sen mukaan, kummalla kädellä ihminen kirjoittaa. Tutkimuksissa asiaa kuitenkin katsotaan useammalta eri kannalta. Kummalla kädellä kirjoittaa, heittää palloa, käyttää saksia tai lusikkaa, entä kummalla sytyttää tulitikun tai avaa kannen.

– Suurin osa oikeakätisistä tekee melkein kaikki oikealla kädellä. Vasenkätisistä puolestaan enemmistö on sellaisia, jotka tekevät jotain oikealla ja osan vasemmalla, kertoo neurotieteen professori Eero Castrén.

Vähemmistö vasenkätisistä on pelkästään vasenkätisiä. Vielä pienempi osuus ihmisistä on ambidekstroja, eli osaavat esimerkiksi kirjoittaa yhtä hyvin kummallakin kädellä.

Vasenkätinen yllättää

Kätisyyden määräytymisestä on yllättävän vähän tutkimustietoa. Geenit ovat jonkinlaisessa roolissa: kahden vasenkätisen lapsella on suurempi todennäköisyys tulla vasenkätiseksi kuin oikeakätisten lapsilla.

– Asiaa on tutkittu yllättävän vähän siihen nähden, kuinka yleinen tila on. Osittain tämä johtuu siitä, että kätisyyden määrittely on aika vaikeaa, Eero Castrén sanoo.

Urheilussa massasta poikkeavasta kätisyydestä on etua. Vasenkätinen on yllättävä vastus. Jos esimerkiksi lyö tennistä vasemmalla kädellä, on etua siitä, että pystyy lyömään kämmenlyöntiä toisen rystypuolelle.

Jonkin verran kätisyyttä on urheilussa pyritty opettamaankin nuorille varhain. Esimerkiksi jääkiekossa vasenkätisestä voi tulla parempi pelaaja, kun suurin osa pelaajista on oikeakätisiä.

Satu on tyypillinen molempikätinen

Hyvä esimerkki tyypillisestä vasenkätisestä on akaalainen nyrkkeilijä Satu Lehtonen, 31. Hän kirjoittaa vasemmalla, mutta tekee monta muuta asiaa oikealla kädellä.

Esimerkiksi vasenkätisten saksia Lehtonen ei ole tarvinnut, sillä saksia hän käyttää oikealla kädellä. Myös heitot hoituvat oikealla.

Aiemmin monia vasenkätisyyteen taipuvia yritettiin pakottaa oikeakätiseksi. Lehtoselle nämä kokemukset ovat kuitenkin jääneet vähiin.

– Ainut kokemus liittyy koulussa nokkahuilun soittamiseen. Sitä olisin soittanut vasenkätisesti, mutta minut opetettiin soittamaan huilua oikeakätisesti, koska se näytti paremmalta rivissä, Lehtonen nauraa.

Suuria ongelmia vasen- tai itse asiassa molempikätisyys ei ole Lehtoselle aiheuttanut. Monen vasemmalla kädellä kirjoittavan ongelmaakaan ei ole: paperi ei sotkeennu, kun käden asento on sellainen, ettei kämmennurkka pyyhi kirjoitettua tekstiä.

– Tussitaululle sen sijaan on vähän vaikeampaa kirjoittaa. Se on oikeastaan ainoa asia, missä olen huomannut vaikeutta.

Lehtonen ei tiedä, mistä on vasenkätisyyden ominaisuudekseen saanut. Hänen vanhempansa ja myös oma tytär ovat oikeakätisiä.

Vasenkätinen nyrkkeilijä on harvinainen ja haluttu

Nyrkkeilyssä vasenkätisyydestä on selvä hyöty. Harva nyrkkeilijä on vasenkätinen, ja siksi suurin osa vastuksista on oikeakätisiä.

Ottelutilanteessa vasenkätinen on siis normaalista poikkeavalla tavalla yllättävä vastus. Kilpailutilanteessa pitää hoksata esimerkiksi vastustajan kiertosuunta. Satu Lehtonen yllättää nyrkkeilyssä vasenkätisyyden lisäksi molempikätisyydellä.

– Jalkani ovat vasenkätisten asennossa, eli oikea jalka edessä. Kuitenkin oikea käteni, eli nyrkkeilyssä etummainen käsi on vahvempi. Siinä molempikätisyydestä on hyötyä.

Satu Lehtonen on nyrkkeillyt kilpaa viisi vuotta, elokuun alussa tiedossa ovat Euroopan mestaruuskisat. Jo harrastuksen alussa huomattiin kätisyyden edut.

– Valmentaja bongasi heti, että olen vasenkätinen. Venäjällä ja Kuubassa on paljon nyrkkeilijöitä, ja niissä maissa osasta jopa tehdään vasenkätisiä.

Lehtoselle molempikätisyydestä on etua myös lähihoitajan työssä. Hän työskentelee pääsääntöisesti ensiavussa ja tekee potilaille kipsejä.

– Jotkut sanovat, että hoitotoimenpiteitä on vaikeampi tehdä toiselta puolelta, minulle puolella ei ole väliä.

Aivojen vuoksi kätisyyttäkin voi harjoitella

Kun laittaa kädet ristiin, menee päällimmäiseksi tavallisesti aina sama peukalo. Kun sitten yrittää ristiä kädet niin, että päällimmäiseksi tuleekin eri peukalo kuin tavallisesti, tuntuu oudolta: aivot menevät mutkalle, koska eivät ole tottuneet tekemään asiaa eri tavalla.

Tämä johtuu siitä, että ihmisen aivot ohjaavat käsien liikettä. Oikea käsi saa käskyt vasemmalta aivopuoliskolta, vasen käsi puolestaan oikealta. Neurotieteen professorin Eero Castrénin mukaan tutkimuksessa on saatu kuvantamistuloksia, joiden mukaan vasenkätisillä aivopuoliskojen väliset yhteydet ovat tehokkaammassa käytössä.

Vasenkätisillä on yliedustus kaikkein heikoimmin ja toisaalta myös parhaiten pärjäävien joukossa. Jos oikeakätinen on luova, siihen ei niin kiinnitetä huomiota, mutta jos vasenkätinen on luova, ajatellaan että ne liittyvät yhteen. Neurotieteen professori Eero Castrén

Sen sijaan käsitys oikeakätisiä luovemmista vasenkätisistä on vaikea todentaa, siitä tutkimusta ei ole.

– Se on todettu, että vasenkätisillä on yliedustus kaikkein heikoimmin ja toisaalta myös parhaiten pärjäävien joukossa. Jos oikeakätinen on luova, siihen ei niin kiinnitetä huomiota, mutta jos vasenkätinen on luova, ajatellaan että ne liittyvät yhteen.

Aivojen kannalta molempikätisyyden harjoittamisesta olisi hyötyä, eli heikommalle kädelle voi antaa treeniä esimerkiksi siirtämällä hiiri oikeasta kädestä vasempaan.

– Aivojen harjoittaminen on aina hyödyllistä. On hyvä treenata uusia asioita, sillä aivot kehittyvät harjoituksesta ja stimulaatiosta, Eero Castrén toteaa.