Liki kuusikymmentä kuntaa saa bonusta kuntapaikkojen lisäämisestä turvapaikan tai oleskeluluvan saaneille. Bonusrahoituksesta on tulossa kunnille yhteensä runsaan 1,6 miljoonan euron potti

Suurimman bonusrahan, 100 000 euroa, saa kuusi kaupunkia: Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Pori, Tampere ja Vaasa. Ne lisäsivät tai tekivät uuden päätöksen 150 paikasta.

Kaikiaan 51 kuntaa saa bonusrahaa 20 000 euroa. Niissä lisäpaikkojen määrä on 20.

Uusi päätös vähintään 200 kuntapaikasta tai kuntapaikkamäärän korotus kahteensataan olisi tuonut 175 000 euron bonuksen, mutta yksikään kunta ei yltänyt tähän.

Palautteen mukaan ilman lisäkannustinta näin suurta kuntapaikkapäätöstä ei ehkä olisi tehty. Katja Vänskä-Rajala

Viiden kunnan hakemukset ovat vielä työ- ja elinkeinoministeriössä käsiteltävänä. Niiden 20 000 euron bonusrahan kohtalosta päätetään myöhemmin kesällä.

Ministeriön Sylvia-hankkeen bonusrahoituksella varmistettiin noin 2 000 kuntapaikan lisäys. Bonusraha on lisätukea kunnille lakiin perustuvien korvausten päälle.

Kunnat päättivät bonukseen oikeuttavista paikoista viime vuoden ja kuluvan vuoden tammi-helmikuun aikana.

Raha on auttanut päätöksenteossa

Hankepäällikkö Katja Vänskä-Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että bonusrahalla on selvästi ollut vaikutusta halukkuuteen järjestää kuntapaikkoja.

Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Porin, Tampereen ja Vaasan kohdalla kyse oli suurista määristä.

– Saadun palautteen mukaan ilman lisäkannustinta näin suurta kuntapaikkapäätöstä ei ehkä olisi tehty.

Myös pienemmistä paikkamääristä päättäneistä kunnista on Vänskä-Rajalan mukaan kerrottu, että bonusrahalla on ollut merkitystä.

Mukaan tuli paljon uusia kuntia, jotka halusivat kantaa vastuuta pakolaisten vastaanotosta. Katja Vänskä-Rajala

– On erityisen ilahduttavaa, että vaikka monissa kunnissa vastaanottoa on vastustettukin, mukaan tuli paljon uusia kuntia, jotka halusivat kantaa vastuuta pakolaisten vastaanotosta. Monissa kunnissa vastaanottoa on päätetty jatkaa myös tänä vuonna.

Sylvia-hanketta rahoittaa EU:n turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto, ja sillä tuetaan kansainvälistä suojelua saavien palveluiden järjestämistä ja kotouttamista kunnissa. Kunta voi itse päättää, miten raha käytetään.

Kuntapaikoista on yhä pulaa

Tavoitteena on saada tänä vuonna vastaanottokeskuksista siirtyville ja kiintiöpakolaisille 4 000 kuntapaikkaa. Tiedossa on nyt 3 600 paikkaa, joten tavoitteesta puuttuu 400 paikkaa.

Osa kunnista on tosin tehnyt avoimen sopimuksen, jolla kunta on sitoutunut järjestämään kotoutumispalvelut kuntaan muuttaville.

Avoimen sopimuksen ovat isoista kaupungeista tehneet Helsinki ja Vantaa. Suurin osa avoimen sopimuksen tehneistä kunnista on pieniä.

Kaakkois-Suomen ELY-alueella kaikilla kunnilla on avoin sopimus, mutta Satakunnan, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-alueella ei yhdelläkään.

Monissa kunnissa vastaanottoa on päätetty jatkaa myös tänä vuonna. Katja Vänskä-Rajala

Vastaanottopalveluja saaneista on siirtynyt kuntiin vuoden 2016 alusta lähtien noin 9 100 ihmistä. Viime vuonna heitä muutti kuntiin liki 6 000 ja tänä vuonna muuttajia on ollut lähes 3 100.

Vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa vajaat 1 100 myönteisen päätöksen saanutta. Ensimmäistä päätöstä turvapaikkahakemukseen odottaa vielä yli 3 800 henkilöä.

Suomen pakolaiskiintiö oli viime vuonna 750 henkilöä ja määrä on sama tänäkin vuonna.