– Yleislääketieteen erikoislääkäri ja diabetologi Atte Vadén, Tesoman hyvinvointiallianssi

Tesomalle kovaa tahtia rakentuva hyvinvointikeskus valmistuu vuoden päästä. Ajankohta uuden rakennuksen ja uuden toimintamallin synnylle ei voisi olla mielenkiintoisempi. Suomessa ollaan siirtymässä kuntien ja sairaanhoitopiirien hallitsemasta terveyden ja sairauden hoidosta maakuntien alaisten sote-keskusten malliin. Tämä muutos tulee olemaan (ja on jo) valtaisa panoksiltaan ja työmäärältään. Kuitenkin tämä samainen sote-tohina on vain pieni pärske maailmamme muutosten koskessa.

Tavallisen ja vähän erikoisemmankin tesomalaisen kannalta suurin muutos on vanhojen tuttujen Tesoman kirjaston, nuorisotilojen, neuvoloiden, hammashoitolan, laboratorion ja terveysaseman sijoittuminen saman katon alle uusiin tiloihin. Evakkoajat varikoilta ja vierailta mailta tulevat olemaan ohitse.

Vanhojen tuttujen palveluiden lisäksi keskuksessa luodaan myös kokonaan uusia tapoja hoitaa asioitaan.

Keskuksen katutasosta syntyy Tesomalle ja hyvinvointikeskukselle sykkivä sydän, jossa ihmiset kohtaavat toisensa, yhdistykset ja muu kansalaistoiminta pääsee kukkimaan. Katutasolta tesomalainen tulee myös saamaan tietoa, taitoa, vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa ilman kynnyksiä.

Keskuksen ideologian kuuluu myös se, että palvelun ei tarvitse sijaita samojen seinien sisällä. Yhtä hyvin palvelua voi olla tarjolla omassa kotikorttelissa tai vaikka käsilaukussa kännykässä.

Maailma myllertyy pian Tesomallakin

Mikä sitten on ”muutosten koski”, jossa nyt pärskimme? Mikä tulee isossa kuvassa muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana eli juurikin siinä ajassa, mikä on näin alkuunsa suunniteltu allianssin toiminta-ajaksi?

Se liittyy kysymykseen, mikä ja minkälainen palvelu on kullekin sopiva ja oikea.

Ehkä jo kulunutkin vertaus on pankkipalvelut. Ei ole pitkäkään aika, kun palvelun tai tavaran ostamiseen tarvittiin käteistä rahaa. Ja että olisi rahaa, oli jonotettava tilikirja kädessä pankkitiskillä kello 9.00–15.30 välisenä aikana, arkena. Ja olihan niitä laskujakin, joiden kanssa oli tarjolla sama jonotus, ellei sitten käyttänyt pankkisiirtokuorta; aikansa modernia palveluinnovaatiota.

Parissa vuosikymmenessä ollaan tultu tilanteeseen, jossa on vaikea keksiä syytä miksi menisi käymään pankissa. Voin lainata, ostaa, myydä, vaihtaa ja melkein varastaa vain näppäilemällä pankin appia puhelimessani. Afrikassakin käteinen on jo katoamassa ja iso osa maksamisesta tapahtuu kokonaan pankkijärjestelmän ulkopuolella kännykkämaksuina.

Olemme astuneet neljänteen teolliseen vallankumoukseen, joka tulee ällistyttävän nopeasti mullistamaan perinteisen työn, hyvinvoinnin, vapaa-ajan ja siinä sivussa terveydenhuollon ja koko sosiaalityön.

Kun ensimmäinen teollinen vallankumous hevosista höyrykoneisiin kesti 200 vuotta, tulee nykyinen vallankumous kestämään alle 20 vuotta.

Tekoäly lääkärin työn tueksi

Täysin realistiset ennusteet kertovat, että kymmenen vuoden päästä ei tarvita röntgenlääkäriä tulkitsemaan kuvia tai patologia analysoimaan näytteitä. Tekoäly tulee tekemään saman työn moninkertaisesti nopeammin, tarkemmin ja halvemmin. Robotti tulee tekemään leikkauksia paremmin kuin kirurgi. Autot alkavat ajaa itsekseen. Valtaisat määrät ihmisten tekemää työtä häviää tai siirtyy tekoälyn tai robotin tekemäksi.

Itse käytän ison ajan potilastyöstäni kokeiden tulosten analysointiin, niiden vertaamiseen vanhoihin arvoihin, korrelaatioiden havaitsemiseen, yrityksen ja erehdyksen kautta sopivan lääkityksen etsimiseen. Haastattelemalla potilaan sukuhistoriaa ja kaivelemalla elintapoja aina ruokakorin sisällöstä koirankusetuslenkin pituuteen pyrin tekemään riskiarvioita, joiden perusteella päätetään elinikäisten lääkitysten aloittamiset ja annokset.

Minä käytän tähän selvitystyöhön lukuisia tunteja työviikostani. Tietokoneelta menisi samaan työhön millisekunti. Jo tänä päivänä Google ja Apple tietää kuinka itse kukin liikkuu (kännykkä taskussaan…), ja ässä- ja plussakorttilaisen syömisetkin on taatusti ja tarkasti tiedossa.

Eikä siinä kaikki. Kymmenen vuoden sisään jokaisen meidän koko – siis koko – perimä voidaan analysoida samalla hinnalla, jolla nyt tutkimme veren kolesterolipitoisuuden. Enää ei tarvitse arvata ja arpoa, tiedon määrä tulee olemaan valtaisa ja tekoälyn kyky käsitellä kyseistä tietoa tulee olemaan vielä valtaisampi.

Teksti jatkuu: Lisää lääkäreitä vai lisää ystäviä?


Lue lisää Tesoman hyvinvointikeskuksesta:

Projektipäällikkö Riikka Helminen, Tesoman hyvinvointiallianssi:
Tesomalle käynnistetään hyvinvointikeskusta